Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Sillä sinä hetkenä tuntui niinkuin kaikki paistit olisivat turhaan paistetut, kaikki kaljat turhaan käyneet, kaikki köynnökset turhaan sidotut, kaikki värilyhdyt turhaan kokoonliimatut ja kaikki kutsumakirjeet turhaan kirjotetut. Entä herra Vendell sitten! kuinka on selitettävä, että herra Vendell tuossa ajoi esille Edvardin kanssa?
Kas siitä lasin annan mielleläin. Vaan jos tuo miesi juo siit' äkkipäin, Ei elä, tiedätten, hän tuntiakaan enään. MEFISTOFELES. Hän ystäv' on, jot' auttakoon sun juotavas; Hän ansaitsee sun kyökkis parhaat kaljat. Tee piiris nyt ja laske loihtujas, Ja anna hälle kelpo maljat! Tall' aikaa alkaa lasit helistä ja kattilat kalista.
Ennen juon joesta vettä, Melan tervaisen terältä; Makeamp' on juoakseni, Kuin kaikki kotoiset kaljat!» Paitsi sitä ei olekaan oikeastaan oluenjuonti hänellä mielessä tällä retkellä, vaan kullan, hopean ryöstäminen. Turhaan muistuttaa äiti, että kotona on »Aittaan salvattu satoja, Tuhansia tukkueltu». Lemminkäinen ei niitä pidä minkään-arvoisina: »En huoli koti-eloista!
Mutta olihan toisinaan hupaistakin köyhän Savon poian herrastella rikkailla etelämailla, juoda Katholis-pispain viinit ja unohtaa kotoiset kaljat. Kerran kuitenkin tälläkin aikakaudella vaara uhkasi Savon omia aloja. Se oli v. 1656. Savon soturit, niinkuin koko muukin Suomen sotavoima, oli silloin Kaarlo Kustaa kuninkaan kanssa Puolassa.
Laitapa oluet oivat, keitä kaljat kelvolliset juotavaksi joukon suuren, Lemminkäisen liiatenki noissa häissänsä omissa kera nuoren tyttäresi!" Sai olonen valmihiksi, mehu miesten juotavaksi. Pantihin olut punainen, kalja kaunis käytettihin maan alle makoamahan kivisessä kellarissa, tammisessa tynnyrissä, tapin vaskisen takana.
Ennen juon joesta vettä melan tervaisen terältä: makeamp' on juoakseni, kuin kaikki kotoiset kaljat. Tuo tänne sotisopani, kanna vainovaatteheni! Lähen Pohjolan tuville, Lapin lasten tanterille kultia kyselemähän, hope'ita haastamahan." Sanoi äiti Lemminkäisen: "Ohoh Ahti poikaseni! Onp' on kultia ko'issa, hope'ita aitassamme.
Siinä Kauko katselevi; Silmä karsas Kaukon päässä, Silmä karsas, toinen kiero, Suu vähiten väärällänsä. Virkki viimein katsellessa: »Oi armas anoppiseni, Pohjan ehtoisa emäntä, Laitapa olutta paljon, Keitä kaljat kelvolliset Juotavaksi joukon suuren, Lemminkäisen liiatenkin Noissa häissänsä omissa Kera nuoren tyttäresi!» Ei hän kuitenkaan vielä kohta lähde sinne, asiaa tarkemmin tutkimaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät