United States or Sudan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niin nähkääs, minä tulin maininneeksi teidän nimeänne, ja silloin sanoi hän: Hänellä on toisellainen ulkomuoto kuin tavallisilla herroilla, sanoi hän; sillä kas, hänellä ei ole suuria ajatuksia herroista yleiseen, ja paruuni ei tehnyt asiaa paremmaksi. Ei, sen voin uskoa. Mutta, hyvä notariukseni, missä on hän?
Niin, se on selvää, sanoi paruuni, että elämällä, joka on täynnä vaivoja isänmaan palveluksessa, on myöskin iltansa, jolloin lepoa tarvitaan; mutta vielä on herra kenraalilla niin paljon voimaa, että isänmaa vielä voi odottaa paljon kenraalin toimista. Hoo ... on niin monta, jotka ... jotka, mutta, yhtä kaikki, minä alan todellakin väsyä ja tahdon vetäytyä lepoon. Lääni ehkä?
Ah niin, neitiseni, kun näkee niin monen suloisuuden liitelevän ohitsensa ... mitä muuta on silloin? Viisaalla on onni itsestänsä, herra paruuni, lausui Attalie hymyellen. Mutta sydän, armaani?
Kyllin siitä, minä en saa koskaan voittoa, vaikka minulla olisikin taivaallinen totuus puolellani; minä en saa ajatella, enkä tuntea, hän vaatii ehdollista kuuliaisuutta; ei saa pitää ihanaa ihanana, ihmeteltävää ihmeteltävänä; mutta minä teen niinkuin Galilé. Ja hän, herra paruuni!
Se on siis...? Vallan varmaa, että luutnantti Berndtsson saa Tukholman rikkaimman tytön, vaikka hän kuuluu olevan vähän tyhmä; sillä sen on paruuni sanonut äitille viimein, kun hän oli meillä, sinua kuulustamassa. Vai niin.
Nuoruudenystävä oli kertonut hänen kohtalonsa; mitä luulee luutnantti! tuo köyhä tyttö, jolla ei ollut edes kattoakaan päänsä yli. pakeni kasvatus-vanhempainsa luota, senvuoksi, että muuan rikas paruuni kosi häntä; mieluummin kuin, että hän möisi sydämensä kultaan ja rikkauteen, kunniaan ja loistoon, pakeni tuo nuori tyttö köyhyyteen ja pimeyteen.
Niin, sitäkin, sitäkin... Te sallitte, että minä kiusotan Löwenpil'iä voitollani; poika parka, minä surkuttelen häntä, mutta en taida häntä auttaa. Hän, meidän kesken sanoen, sanoi varmaan, ett'en minä saisi sitä onnea, joka nyt on minun. Ah, älkää sortako häntä, herra paruuni, naurahteli Attalie. Kyllä, hän on sorrettava; sillä hän oletti, että te olette kova timantti.
Paruuni on todellakin innokas ... antakaa kun katson! Ah, minä olen onnellisin auringon alla. Mutta teidän tulee pyytää anteeksi minun puolestani äidiltä ja tohtorilta. Ah, minä toivon kaikkea vapaaherrattaren hyvyydestä ja tohtorin minä vaadin kaksintaisteluun. Ja hän valitsee pillerejä aseiksi.
Vapaaherratar oli ihastuttava, hänen tyttärensä oli nyöritetty ja soma kuni nukke. Paruuni Gyllensvingel itse, joka jo oli saanut jonkunlaisen lihavuuden, joka todisti hyviä päiviä, oli viime ajoilla antautunut politiikiin. Ei ollut ketään, joka olisi kiivaammin kuin hän tahtonut yllä pitää lainaustoimia "luottamuksetta, järjestyksettä asioissa ei mikään valtio voi seisoa", kuului nyt.
Ja joll'ei tämä auta? Niin, menkää pianon luo ja antakaa muutamien hopeasointujen, sellaisien, joita ainoastaan te voitte esiintuoda, saattaa mies ihastuksiin. Te luulette liian paljon minusta, herra paruuni; mutta minä vakuutan, että minä pelkään tohtoria, ja hän on kieltänyt äitiä, ja äiti on kieltänyt minua. Ja senvuoksi tulee minun seisoa tuolla poikessa piirongin luona ja olla onneton!