United States or Guyana ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jos naiset tahtoo, niin nyt minä soitan teille sen Kesäillan valssin. Mimmi vastusti: Jos Kukkelman soittaa, niin paatti seisattuu. Antaa sen vähän seisoa. Minnekää ei ole kiiru, vastasi Sakris. Ja hän soitti Kesäillan valssin, keskellä merta, matkalla saareen.
Tuuli puhalteli, niin kuin tällä rantaseudulla melkein aina... Se tuprutteli Sakriksen pellavaista tukkaa, heilautti sitä joskus hänen kasvoilleenkin ja lippahatun päälle. Kukkelman joutui siihen kuusinotkelmaan, jossa oli eilen vähällä tulla ammutuksi. Kömpi portaat ... ja tallusteli jälleen.
Rampa puhalsi halveksivasti hampaittensa välistä. Ja sitten hän piteli ohimoaan niin kuin sitä olisi kauheasti särkenyt. Hattunsa otti hän päästä ... ja lähti nyt vaivalloisesti horjuilemaan pois ukon edestä, joka ei ollut vastannut hänelle mitään eikä katsonutkaan häneen: mutisteli vain palaa suussaan ja supatteli itsekseen järjettömiä. Sillä tavalla sai Kukkelman kertoa asiastaan.
Ja mistä tehtaasta? kysyi muori. Se on ... kalatehdas Hermannissa. Ja kusiini ... mikä se nyt onkaan suomenkielellä? Viimein sai Kukkelman jollakin tavoin selvitetyksi, mikä kusiini on ... ja muorin käsittämään, että Nelma oli hänelle ainakin jokin sukulainen. Mutta muoriko olisi sitä sukulaisuutta uskonut? Olisiko tuolla jumalattomalla oikein sukulainen? Ja noin nuori!
Sitten hän nytkytteli petäjää: eipä se kaatunut, vaan ainoastaan kallistui toisia puita vasten. Kukkelman ryömi silloin ylös runkoa pitkin, katkomaan kaatumista estäviä oksia ja latvuksia. Taivaan isä, jos hän jäisi puun alle! Mutta eipäs jäänyt.
Sakris esittää, minkälainen ... ja mille paikalle. Sen voisi alkaa jo heti ... kun koirakartano on saatu pystyyn. On ehdottomasti paras rakentaa laudoista. Kukkelman rakentaisi sen vähitellen. Tilaisi laudat, turvepehkut ... kaikki. Asuisi Krokelbyssä ... ja kävisi täällä milloin miellyttäisi. Eihän sillä niin kiirettä ... eikä urakan maksamisellakaan. Kaunis ilma, sanoo Mikko.
Niin sitten saan keskustella teidän kanssanne. Hakkaako rakennusmestari klapejakin? kysyi Mimmi. Kukkelman nauroi leveästi: Miksikä ei? Ei se ole häpeä ... osata tehdä kaikkia. Kaikkia minä osaan. Ja nyt ... minä tulen sinne hakkaamaan klapia ... huomenna... Yhtäkkiä Mimmi viittasi kädellään Kukkelmania poistumaan, viittilöi kiivaasti.
Ja taasen näki hän unta samasta kauniista naisesta kuin silloin keväämmällä... Ja kun hän seuraavana päivänä oksi petäjiä, oli hän yhtäkkiä kuulevinaan ... niin kuin sen naisen ääni olisi huutanut hänen korvaansa ja kutsunut häntä... Kukkelman mietti uniaan ... sekä viimeistä että edellistä. Ja iltahämärässä seisoi hän jälleen turvakodin seinävierellä.
Mutta ... minä tiedustelin. Kas niin, Nelma on tullut oikein riskin näköiseksi. Ja Kukkelman soittaa... Bravo ... pykmestari! Viimeisen sanan virkkoi hän hiukan puhettaan pysähdyttäen. Sitten hän katseli ympärilleen.
Ettekö te sitten ole poika..? Tyttökö sinä olet? Vai ... ämmä? Sinä itse olet hävytön ämmä, kiivastui Kukkelman. Mitä? Tahdotko sinä kuulla ... sinä ... minkä arvon sinä tienaat ... mikä lintu ollenetkaan ... joka et voi elää muuta kuin plankningin ja piikkiaidan takana! Et huomaa ihmistä olevankaan siellä, mikä ei ole sellaista kuin yleinen narrillinen muoti.