United States or Greece ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mutta kukaan ei pane kiirettä, sillä jokainen ymmärtää, että hätiköiminen ei sovi tuomarille, jonka täytyy ratkaista kysymyksiä elämästä ja kuolemasta. Ja hän tuumiikin perusteellisesti ja tyynesti.

Jumala teitä varjelkoon! EGMONT. Pane paperisi kokoon! Oranialainen tulee. Valmista, mik' on tärkeintä, että airuet pääsevät taipalelle, ennen kuin portit suljetaan. Tuolla muull' ei ole kiirettä. Kreiville menevä kirje heitä huomeneen; elä unhota Elviiraa, käy hänen luonansa ja vie hälle paljon terveisiä minulta. Kuulusta kuinka hallitsijattaren laita on!

Eivätkä he pitäneet kiirettä sen oppimisellakaan, sillä tavalliseen suomalaiseen itsepäiseen tapaansa he puhuivat omaa kieltään viime aikoihin asti. Minkä vuoksi suomalaiset ikään kuin häpeävät käyttää äidinkieltään ruotsalaisten läsnäollessa, on vaikea ymmärtää, mutta varmaa on, että siten on asian laita.

Mutta ovenraosta sen juuri kiinni tullessa kuului piian korviin rovastin rauhallisempi sana: "Vie mammalle kahvia ja herätä niitä lapsia hyvittelemään." Nyt piika sai uutta kiirettä, hän kenkäpuolessa juosta kimputti samoja jälkiään kyökkiin, mistä lasten katkeramielinen itkun tuhkuminen kuului vastaan.

Ja suuri metsämies Herran edessä olette te myöskin, kuten Roosani on sanonut! No, se on teillä veressä, isästänne. Missähän Roosani vaan viipyykin! minä en voi Roosattani mitään, tietäkääs, en edes ruokaa teille tarjota. No, no, eihän teilläkään niin kiirettä ole".

Näin liikkuessaan, vilkaisematta oikealle tai vasemmalle, hän tunsi äkkiä itsensä pysäytetyksi, jonkun tarttuessa hänen takinhihaansa. No, minne nyt? Miksi pidätte kiirettä, parahin herraseni? kuuli hän sanottavan selkänsä takana. Se oli kivalterin ääni. Luulenpa herran aikovan poistua maksamatta kuului samassa toinenkin ääni, äskeistä hieman käheämpi. Se oli kapakoitsijan.

Mutta samassa kun tohtorin huoneen ovi aukeni, kiirehti hän sanomaan: "Olen antanut vuoroni tälle miehelle." Silloin tohtorinkin suusta kuuluivat sanat: "Olkaa hyvä." Tapani hyppäsi seisaalleen kiirehtiäkseen sisään ja samassa kuulikin oven tulevan jälkeensä kiinni sellaisella painolla, että se ilmaisi kiirettä.

Ei silloin kelloja tarvittaisi, kun ei olisi mitään työn kiirettä.» »Nii-in. Paljonko meinaat ottaa siitä?» »Noo, ruplan ... ja mitä siinä nyt on työtäkin.» »Pane s noille!... ja jätä sitten koko kello siihen ihan niin kuin se nyt on, taikka...» Saappaiden kojahtelemisista sängyn laitaan kuulosti, että Ella oli nousemisen puuhissa. Kelloseppä katsahti sinne vähän vauhkasti.

Jumalaan Esteri tosin luotti lujasti, mutta ei hänen päähänsä kuitenkaan se seikka tahtonut mahtua, että velkamiehillä olisi jotain luottamusta hänen kymmenvuotiaasen poikaansa. Sen Taavetti kumminkin vakuutti, että ne häneen täydellisesti luottavat. Isä haudattiin, eikä kukaan velkamiehistä näyttänyt pitävän mitään kiirettä; ei ääntäkään päästetty että Simo velkaakin olisi.

Patalan Pekka oli eräs vanhanpuoleinen poikamies, semmoinen vanhan kansan jörri, joita vieläkin joskus näkee. Hänellä ei ollut koskaan kiirettä, sillä hän ei ollut tottunut hätäilemään.