Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Talonpoikaisnimeään! kertoi iloinen kersantti, silmät suurina kummastuksesta ja räjähtäen niin isoon nauruun, että tuoppi tanssi hänen edessään pöydällä. Onko teilläkin nimiä, moukat? No, silloin en minä huoli nimistä minä! Oletpa sinä kunnon velikulta, ukko! ... sano minulle, mitä sinäkin teet nimellä?
"Voi kun te olette viisaita", jupisi Mikko itsekseen ja tarjosi tuopin Leenalle, joka tarttui leiliin ja kaasi siitä piimää tuoppiin. "Jo näkyy!" huudahti Aappo Leenalle kun tuoppi oli täyttymäisillään ja Leena heitti kohta kaatamisen. "Parempi ruoka syömättä kuin painamatta", arveli Simo syömästä päästyään ja heittäysi vatsalleen permannolle, johon oli vuoteeksi heiniä levitetty.
He nousivat aidan yli ja tulivat ahon toisessa laidassa olevalle mökille. Siellä ei ollut ketään kotona, seinävieressä oli kerppuja kuivamassa, ja ovi oli ulkopuolelta telkitty. He painoivat kumpainenkin kasvonsa pieneen ikkunan ruutuun, poski melkein poskessa kiinni. Tupa oli autio, pankolla pata kumollaan, pöydällä tyhjä tuoppi, ja aurinko paistoi heleästi mustalle lattialle.
Leena rupesi vähitellen tointumaan ja hänen kätensä haperoitsi viina-astiaa, minkä hän oli pannut vuoteensa viereen. Mutta haperoitseva käsi ei tavannut kaljatuoppia, ja tämä seikka sai eukon äkkiä avaamaan silmänsä. Hän ei kuullut Matin kysymyksiä; hän oli nähnyt, miten viina-astiansa oli käynyt. Lätäkkö lattialla ja tuoppi, joka oli potkaistu oven suuhun, sanoivat hänelle sen.
FUCHS. Parasta hänestä päästä niin kiireesti kuin taisimme; ja pois hän kiiti kuin tuulispää, jättäen jälkeensä kovan tulikivi-sauvun. MAX. Haa! vieläpä karvastelee kurkkuni. Tuoppi oltta, eukko. FUCHS. Tuoppi oltta, arvoisa mummo. MAURA. Hoh hoo, kurjaa ihmislasta sentään! Kaada heille vähän. Juokaat nyt lääkitykseksenne, mutta kohtuullisesti. MAX. Tietty asia.
Inkeri meni nostamaan pataa tulelta ja rupesi ammentamaan rokkaa vateihin, Siljakin saapui maitoraintoineen; Annaliisan tuoppi ja Mirrin kuppi saivat siitä täytensä. Ruvetkaa ruualle, kehotti Inkeri. Johan nyt on nälkä. Pölkkypurolaiset viipyvät kenties kauankin. Mielihyvällä istuutuivat vanhukset höyryävän rokan äären. Annaliisa asettui Pentin viereen. Pikku Heikki heräsi.
Meninpä minä tupahan, Puhuttelin, lausuttelin: "Onko teillä neittä myöä, Tahi kaupita kanaista?" Tuotihinp' olutta tuoppi, Tuoppi olutta, toinen mettä. "Enpä huoli syömisistä, Enkä varsin juomisista, Saisin nähä neitoseni Tuokate tupahan neittä!" Tuotihin tupahan neittä Sisaresten siiven alla, Veljen akan verhon alla, Kälysten käsivaralla.
Hän hiljaa hiipi kellariin, Ja virtana kuin vuoksi Nyt kalja maahan juoksi. Tuon työnsä tyhmän tehtyään, Hän haki, huusi äitiään: "Tuokaa nyt mamma kaljaa! Jo jääköön 'olutmalja'." Nyt oli eukko mielissään Hän riensi tuoppi kädessään, Ja väänsi iloissansa Tynnyrinuppiansa. Vaan "herran pojat!" huusi hän, Ja yhtehen löi käsiään: "Tää onpi ihme suuri! Tynnyri tyhjä juuri!"
Tupa oli täynnä, sillä Arne oli kutsunut kaikki naapurit kokoon ja itse tuonut kellarista parasta olutta, sillä jotain trahtamenttia olla piti Per'in ja Bergit'in kihlausjuhlassa. Arne seisoi itse tuoppi kädessä ja oli juonut vävynsä onneksi, ja morsiuspari seisoi niin loistavana, että heistä säteili yli koko tuvan.
»Juuri ikään kulki tästä ohi kuusi venäläistä rakuunaa mukanaan kokonainen kuorma meikäläistä rahaa.» »Minnepäin ne menivät?» »Ypäjälle päin ja lienevät nyt puolen penikulman päässä täältä. Kolmen penikulman päässä, Ypäjän ja Jokioisten välillä, sanotaan olevan vihollisten leirin.» »Hyvä on, antakaa meille vain tuoppi olutta mieheen», sanoin minä nimismiehelle.
Päivän Sana
Muut Etsivät