United States or Liberia ? Vote for the TOP Country of the Week !
He syövät meitä ja me heitä, he vetävät meitä valkeuteen, me heitä pimeyteen. Missä me toisemme kohtaamme, se tapahtuu jommankumman kuolemaksi. Siksi näyttää niin harvinaiselta tämä tilaisuus, missä kenenkään syömättä, kenenkään syödyksi tulematta tapaavat toisensa ihminen ja kala.
Asia tuli sitte jo niin kalliiksi, että hylkäsin kaikki muut hankkeet ja päätin vaikka syömättä tunkeutua niin kovasti kiinni Jumalaan, "etten päästäisi Häntä, joll'ei Hän siunaisi minua." Joskus tunsin silloin tällöin armon ja rauhan vilahduksia, vaan ne katosivat niinkuin säkenet ilmassa.
Ei löytänyt syytä, mutta mieli se vaan oli pahana, että tahtoi kyyneleet tulla. Antti toivoikin, että ne tulisivat, niin sitten se mielikin sulaisi. Mutta eivät tulleet kyyneleetkään. Ei haluttanut ruokakaan, niin iltaisen syömättä painui vuoteelleen ja toivoi unta.
Hän itse oli haavoittunut ja hänellä oli sääressä kaksi pyssynkuulaa, mutta nyt hän jo osasi käydä. Oli aivan selvää, että hän vain odotteli meidän poislähtöämme pyyhkäistäkseen muille seuduille heimonsa jälkiä hakemaan. Hän oli inhoittavan näköinen tuo kerpukin syömä neekeri, kuten neekerit tavallisesti ovat, oltuaan syömättä kauvan aikaa.
Sentähden tuumi isäni minulle että tekisin semmoisen uhrin, että lupautuisin kaiken ikäni aivan jokaisen Pitkänperjantain olemaan syömättä koko päivän, ja jonkun vähäsen summan rahaa lupaisin kirkon vaivastukille, jos Jumala heti parantaisi tästä taudista.
Se kulkukin on niin ilkeää. Mutta sinähän mies olet, et suinkaan ämmiä pane semmoiseen matkaan? Tuossa, niinkuin tiedät, ovat leipämme loput, nuot 5 kyrsää ja karpio aitassa, paramatta tröijyni ja trälliklänninkini hinta. Hm, syömättä on vielä kimo, lammaskaritsa, kissa ja kana.
Mutta ennenkuin kukaan vielä oli vastannut, tuli talon Pekka-niminen renki, joka ennen oli ollut siisti ja puhdas, nokisena ja ryvöttynä uunin päältä, jossa kolme vuorokautta oli maannut itkien ja syömättä. Itkusta turvottuneita silmiänsä ei voinut nostaa päivää kohden ja kovalla kädellänsä pyhkäsi kyyneleet, jotka väkisin tunkeutuivat eikä hetken aikaan sanaakaan saanut lausuneeksi.
Mesi on ammoin katkeraksi Käynyt Kullervon veressä. ILLI. Kuin veressä aimo miehen. Minä riennänkin edellä. Jää hyvästi, Kotro! KOTRO. Riennä! Saisin Kullervon omaksi, Suven syömättä eläisin, Päivittäin sen pään pesisin, Joka huomenna sukisin, Illoin kantaisin sylissä, Haahkan höyhenille veisin, Silkkivaipoin peitteleisin. Lähtee. Joukossamme on Onervo, Noita taitava Lapista.
»joka taijan tietää, se taijan tarvitsee.» Isäni suuttui ja koetti pakottaa minua sitä tekemään. Saarnaili sen pitkää tämän lyhyttä sen asian tarpeellisuudesta. »Minä olen neljättä kymmentä vuotta ollut jo terve, eikä ole sanottavia romuskoita ollut sitä myöten, kuin sen urkon tein. Se on enempi, kun saa olla turvattu terveydestään, kuin sen yhden päivän syömättä olo. Eikä se tule nälkäkään.
»Iso honka!... Paholainen!» suuttui jo poika ja, kuin halveksuen, ynseili: »Et siellä hongan latvassa syömättä kuitenkaan montakaan viikkoa kykkisi... Jos sinulla siellä kerran on maha kaikkine nykyaikaisine suurine vaatimuksineen mukanasi...» Tosi tora. Riideltiin ihan rehdisti. Lopulla Sakari pojalle ynseili ja halveksui: »Sinulla, poika kuule, on päässä liiat kehrinpuut kierimässä... »Häh?»