Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Mutta hänen unelmansa oli lyhyt; hiipien ja kavalana tuli kuume ja heitti hänet tautivuoteelle. Hän ontui aivan haudan partaalle, ja ainoastaan vaikea, vaarallinen leikkaus pelasti hänen henkensä. Kun hän monta kuukautta kärsittyään nousi tautivuoteelta, jonka hän luuli ja vieläpä toivoikin olevan viimeisensä, oli hänen ruumiinsa kuin varjo ja hänen sielunsa vaipunut synkkään mietiskelyyn.
Mutta tuo veden juonti ei ollut miksikään pahaksi hänelle, sillä juuri veden juonnin tähden tuli hän viimein siihen tilaan, että voi tulla toimeen himoitsematta väkeviä juotavia; tuota toivoikin Iikka ja iloitsi sydämessänsä, kun näki, että ukko rupesi vettä juomaan.
Hänen petoksensa onnistuikin; romalaiset eivät voinee ajatellakaan veden puutetta kun sitä sillälailla tuhlattiin, ja Vespasiano antoi sen vuoksi ruveta uudestaan ryntäämään kaupunkiin, jota juuri Josepho toivoikin, kun juutalaisten rohkeus ja sotainto senkautta virkistyisi. Väsyneenä pitkällisestä piirityksestä käski Vespasiano muurinruhjimia käyttämään.
Ensiksi rupesi nuorukaisen rinta hiljaa, tuskin huomattavasti kohoamaan hänen heikosta hengityksestään ja tuskin tuntuvasti rupesi sydänkin sykkimään, mutta pian, muutaman pisaran nieltyä, muuttuivat kalman kalpeat posket vaalean-punaisiksi, suonien tykytys yhä kovemmaksi, enentyen vähitellen, kunnes sairas joutui kuumeen valtaan, jota Ester toivoikin, sillä ilman sitä ei mikään haava voi parantua.
Nyt oli jo asia varma, koska hän oli jo lupauksensa lausunut, eikä muuta enää tarvinnut, kuin saada hän vaan lähtemään sitä parempi, jos ijäksi päiväksi, ja sitä juuri isäntä hartaimmin toivoikin.
"Hän on jo paikalla," keskeytti Thorbjörn, ja astui esiin suuren kiven takaa. Hänellä oli päässään valmiina kaikki, mitä hänen piti sanoa, eikä tuo ollutkaan vähää. Ja tänään tuo kävisikin sujuvasti, sillä isä siitä tiesi ja sitä toivoikin, siitä hän luuli olevansa varma sitten äskeisen tapahtuman kirkolla.
Seuraavana aamuna osoitti tavallisesti verinen jälki ruohossa tahi maahan tallattu laiho metsänrinteessä, että otus oli kaadettu. Yrjö piti sitä kunnian asiana estää tuota vapaata ja vallatonta metsästämistä. Hän nuuski yhäti ympäri metsää, ottikin usein noita kutsumattomia vieraita kiinni, peloitti toisia ja sai viimein aikoihin mitä toivoikin: rauhaa metsässä ja pelkoa varkaissa.
Oliko hän tavallisen, terveen ihmisen veroinen, kuka tiesi, mitä tämä häneen vaikuttikaan? Eikä auttanut tehdä mitään hyviä päätöksiä, ei auttanut hänen koettaakaan, Aarnold vihasi häntä, ei heille onnea enää koituisi parasta kun hän kuolisi pois, sitä kait Aarnold toivoikin Aarnold odotti, katsoi ovelta, ja odotti vielä hetken. Menkää nyt, hyvä rouva, että lehtori pääsee ruualle, sanoi Miina.
Ei löytänyt syytä, mutta mieli se vaan oli pahana, että tahtoi kyyneleet tulla. Antti toivoikin, että ne tulisivat, niin sitten se mielikin sulaisi. Mutta eivät tulleet kyyneleetkään. Ei haluttanut ruokakaan, niin iltaisen syömättä painui vuoteelleen ja toivoi unta.
Itse hän ei jaksanut sormiakaan väräyttää, kun äiti ja Liisa, jotka olivat kantaneet hänet sänkyyn, riisuivat hänet. Hän nukahti sitten itkuunsa. Elsa oli kitumistaan kitunut, sairastamatta kuihtunut, että hän ei ollut enää kuin entisensä varjo. Viion leski oli ollut varma, että hän ei enää kesää näe. Hän tiesi että Elsa itse sitä toivoikin ja toivoi poikaansa kumppanikseen.
Päivän Sana
Muut Etsivät