Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Hyv' on pojan pelata, kun likka luvan antaa; Poika marssii matkoihinsa, likka häpiän kantaa. Pojilla ja susilla on yhtäläinen mieli, Susi ei virka mitänä, pojill' on liukas kieli. Poika puhuu kaunihisti likan sängyn eessä, Mesi, maito kielellä ja myrkky syämessä. Niin on poika piian luona kun halmehessa halla; Pian poika piikaraukan hempeyen tallaa. 5. KULTA SE L
LORENZO. Noin hurjall' ilolla on hurja loppu, Se kuolee riemuunsa, kuin suuteloonsa Tuli ja ruuti riutuu. Mesi makein Se liika-imelyyttään äitelyyttää Ja maistaissa jo maitin hävittää. Siis lemmi maltilla, se lempi kestää: Hitaus ja hoppu joutumista estää. Oi, noin kevyt jalka Kiveä kuluksi ei kuluta. Ne lempivät ne kulkee seitillä, Mi kesä-ilman auterella leijuu.
Hakkoan metisen haavan Metisellä kirvehellä, Metiseltä mättähältä, Kultaiselta kunnahalta; Tyven työnnän taivosehen, Latvan taivutan lumehen. Ukko kultainen kuningas, Hopiainen hallitsija, Sa'a nyt mettä taivosesta, Sa'a mettä latvaselle, Siitä kuorelle simoa, Mesi syämehen sula'a!
Riita kun luopuis luot' ikivaltain, ihmisienkin, myös viha, viisaankin joka vimmata voi, makeampi kuin mesi suust' alas soljuissaan, kons' ihmisen rintaan syttyy, paisuen siell' yhä niinkuin nouseva sauhu! Noin minut vimmaan sai Agamemnon, valtias miesten. Vaan ne nyt olkoot olleitaan, miten loukkasivatkin, on väkisinkin suistaminen viha riehuvan rinnan.
Sielt' ilo kanna, Kuin mesi tuo, Muille sit' anna, Itsekin juo. Tuo ilo sieltä Murheellisiin, Luo kevätmieltä Maan asujiin! Niin joka rinta Lempeä soi, Maa ihaninta Kukkia voi. Kansan säveleesen. Pois nyt Suomen taivahalta Mustat pilven saihot! Suomen kansan vainioilla Lainehtii jo laihot. Valistuksen vahva touko Hengen viljaa tuottaa, Voithan, Suomi, nousevahan Nuorisohon luottaa.
"Onpa pantua olutta, Mettä miehille hyville, Tallissa hevon kusia, Lehmän läävän lattialla." Jalo herra Jaakko Puntus Alkoi lyiyllä lykätä, Tinapallin paiskiloia. Viholainen, vainolainen Kohta itkien tulevi, Sanoi suurella surulla: "Jalo herra Jaakko Puntus! Tule siivolla sisähän, Kaunihisti kaupunkihin, On olutta juoaksesi, Sekä mettä syöäksesi, Ei mesi merestä puutu, Olut Riian kaupunnista."
Poika puhuu kaunihisti likan sängyn eessä, Mesi, maito kielellä ja myrkky syämessä. Niiin on poika piian luona kun halmehessa halla, Pian poika piika raukan hempeyen tallaa. Poika ja tyttö. Poika. Sen mä olen laulanut ja laulan kaikkein kuullen: Tule tänne likka kulta, anna suuta mulle! Tyttö. Kerran antoi nätti likka kehnon pojan suuta, Heti muuttui halvaksi, kun heittolikan luuta. Poika.
Nähdäänpä tässä kuka meistä juoruaa ja valheen hengessä liikkuu ja kenessä tässä totuus on, kenessä valhe, sanoi Kirri ja ojensi Martille sen kirjeen, jonka hän oli Ainalle kirjoittanut ja antanut Lillun vietäväksi Ainalle. "Voi surkeata! Lillukin on, näen mä, yksi noita ilkeöitä hiiton henkiä ja lähettiläitä! Voi kelvotointa! Mesi, maito kielessä; viha, myrkky sydämessä!
Minä menen mihin Antti viepi... Mutta meillä on tässä tätä maan nurkkaa siksi, että rypysijaksi, että kun Antti heittää pois ne kulut, kun on päästy velattomaksi, ja rupeaa hoitamaan maataan, niin me eletään tässä kuin mesi mättäässä. Paljon päälle me emme pyrikkään». »Hym! Anttiko heittäisi pois matkustukset. Ei, ehei veikkonen! Eihän tukkilaisten aika kulu missään muualla kuin siellä.
Eipä suussa Suomen kansan Maistanut mesi makia, Kun on pietty piipun pohja, Tupakalla turmeltuna; Vaan jos lintu liikkehillä Olis entinen elossa, Soisi vielä Suomalaiset Näkevänsä näillä mailla: Viel' on mielessä monella, Huulilla maku hunajan. Lennä vielä lempilintu, Tänne kaunoinen kananen, Kuin oot kauvaksi saonna, Lentänynnä loittomaille, Yheksän meren ylitse, Meren puolen kymmenettä!
Päivän Sana
Muut Etsivät