United States or Svalbard and Jan Mayen ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Veljet ja aatelismiehet, tuon miehen jalka tallaa maamme kunniaa pelastakaamme sitä loukkauksesta ja maahan Englannin ylpeys!" Näin sanoen hän paljasti miekkansa ja tähtäsi kuninkaaseen lyönnin, joka olisi voinut tulla turmiolliseksi, ellei skotlantilainen olisi pistänyt kilpensä väliin ja siten kääntänyt sen maalistansa.

Hän oli vähällä sanoa hänelle kaikki, että hän juuri vaaraa karkoittaaksensa työskentelee pellolla, tallaa sen multaa ja kuljettaa sen tomua huoneihin; mutta hän kuitenkin oli vaiti, sillä hän ei luullut vaimonsa nyt niin heikkona jaksavan kestää iskuja. Ja päivän tai kahden perästähän kaikki oli jo ohitse ja talo pelastettu.

Oksasen isänmaallinen, sytyttävä sävel saa Arvi Jänneksellä kansallisen suuttumuksen, suomalaisen pyhän vihan syvemmän kaikupohjan. Säkeet sellaiset kuin: »Poikas myös, moni kunnoton, oi, pöyhkänä päätäsi tallaa...»

"Hei! eipä tässä enää viulun ääni yksin riitäkkään", sanoi Mikko, "tarvitseehan minun laulaakkin". Ja nyt rupesi hän rallittamaan: Tuii tuli tuli tuli tui tuli tulla tui tui tuuli tui tuli tui se Tui tuli tallaa tuli tuli tullaa tui tui tuutii tui tuli tei se Tuii j.n.e. Mikon laulu herätti yleistä mieltymystä, kaikki, sekä nuoret että vanhat, iloiten pyörivät lattialla.

"Jos niin on", vastasi kreivi innokkaasti, "silloin emme tosiaankaan voi mitään parempaa toivoa kuin työmiehen kovettunutta kättä, joka tempaa ohdakkeen juurineen ja tallaa jalkoihinsa. Sormikkaiset kädet eivät todellakaan aina tartu voimakkaimmin edistyspyörän puolapuihin".

Kuin moni maailmassa sai kultaa, kunniaa ja loistolinnoiss' asuu, maat, vallat omistaa, mut huoleen hänet huomen ja kyyneliin se koi vain nostaa, jolle juuri sun ylistykses soi! Miks ylös nurkusilmän niin kylmän vain hän luo? Hän mitä vaatii, kaikki kun Luoja lahjaks suo? Edessä jalkojensa kun kaikk' on riemut maan, miks' alempaansa tallaa ja lisää huokaa vaan?

Olimme onkalossa kaivon synkän jo jätin jalkain alapuolla, katsoin ma vielä vuoriseinää korkeata, kun sanat kuulin: »Askeleitas varo, sa ettet tallaa jalkapohjillasi pään päälle meitä, kahta veljesraukkaaSiks käännyin, eessä näin ja jalkain alla ma järven, joka jäätyneenä näytti lasia olevankin eikä vettä.

On ikäänkuin veri ja tuhka höystyttäisi ne seudut, joihin Hookon tekee sotaretkiä; on ikäänkuin Luoja viljalla peittäisi, minkä Hookon tallaa jalkoihinsa; on ikäänkuin pyhät haltijattaret kiiruusti pyyhkisivät pois joka velan hänen jäljestään. Ja kuinka helppo hänen oli kuninkaaksi päästä!

Kuinka olen aina häntä vihannut, tuota Nils Lykkeä! Ainoakaan mies ei ole sellainen kuin hän, sanovat ihmiset. Naisilla hän leikkii, ja tallaa heidät jalkoihinsa. Ja *hänelle* aikoi äitini minua tarjota! Kuinka häntä vihaan! He sanovat, että Nils Lykke on toisenlainen kuin muut miehet. Se ei ole totta! Hänessä ei ole mitään merkillistä. On paljon, paljon sellaisia kuin hän!

Jo te olette ihan villissä! Mailiisa!... Kunnioita vanhempiesi muistoa! Sillä kerran vielä on sinun vastattava siitä, miten olet hoitanut sukusi perinnön! Ajattele ... että talo, jossa olet syntynyt ja elänyt, tämä Sillankorva!... sinun jälkeesi joutuu vieraalle! että vieras tallaa näitä maita... Tallatkoon...! Ennemmin vieras ... kuin tuo mies! Ja jos se kerran tapahtuu ... niin syy on sinun!