United States or Nicaragua ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sileäleukainen Aleksei itse punnitsi hänelle runsaalla mitalla, runsaalla vaa'alla. Rommiryyppyä tarjottiin kaupantekijäisiksi. Topias kastoi huulensa rommiin, mutta jätti sen ryyppäämättä, ilmoittaen samassa, ett'ei hän vielä koskaan ole kallistanut lasia puolisuoraksikaan, saati sitte kokosuoraksi.
Tuota kuwasi, tuota tarkoitti hän; tuon peilin lasia hän koki säilyttää kirkkaana, että kaikki siinä näkywät haamut näkyisiwät alkuperäisessä puhtaudessaan, koristelematoinna, liioittelematoinna ja myöskin tahraamatoinna. Jos tuohon suureen kuwa-kokoelmaan sattui tulemaan jotakin wäärennyksiä, koki kirjailija niitä huolellisesti poistaa niin paljon kuin suinkin woi.
Mutta nyt minulle tulee turkasen kiire. Vienkö minä samalla nämä kirjeet postiin? KERTTU: Vie minä tulen sinua eteiseen saattamaan. Näyttämö on hetkisen aikaa tyhjä. Hetken jälkeen palajaa Kerttu kantaen tarjotinta. Tarjottimella on pullo viiniä ja kaksi lasia. GRANSKOG: Anteeksi, ovi oli auki. KERTTU: Minä jätin sen auki. Olkaa hyvä ja istukaa. Maiju meni Allia saattamaan. GRANSKOG: Jahah.
Marja väijyi tuvan ikkunassa, kasvot kalpeina ja jäykkinä lasia vasten, povi kohoillen, silmä hivellen kaarevaa rintaa ja jalkojen jäntevää jousta, kun toinen jalka toisen päällä lepäsi. Pääskyt liitelivät ylhäällä ilmassa Shemeikan pään päällä, lämmin tuuli leyhytteli rintaa ja kaulaa. Ei tule puheille, välttelee. Joko liiaksi arkiutin? Olisiko pitänyt varovammin viihdytellä?
Hän puhui, innostui ja osoitteli kädellään kauas eteläisiin maisemiin, »jonne aatos aina pyrkii.» Hän näytti tahtovan siinä paikassa sinne lentää, ja Elli kuvitteli, että he lentävät yhdessä. Mutta hän lensikin sinne yksin, ja Elli jäi kuin siivetön lintu seisomaan verannalle, itkeytyvät kasvot lasia vasten. Kuinka karvas oli nielaista tuo kyynel!
Kun Tiitus ei päässyt sisälle tuolla ennen kerrotulla pienellä kepposella, rupesi hän miettimään muita keinoja. Aiwan räystään alla tapulin seinässä oli pieni aukko, jossa ei ollut lasia eikä mitään. Luultawasti se oli sentähden laitettu, että wähänkään tulisi waloa kelloon wiewille rappusille. Tämä oli heti pistänyt Tiituksen silmään.
"Mutta ne kaksi lasia vievät hänet yhä kauemmaksi ... heltymättömästi kauemmaksi, näettekös, kunnes hän joutuu köyhäinhuoneesen... Se on paha loppupäätös, pojat!" "Tottatosiaan onkin", naurahteli Siemensen Reierstadille; "se mies jo joi puolet pullosta". Grip istui itseksensä hyräillen... Väkevä oli nähtävästi häntä raukaissut.
No noh, ei se mitään, sillä tavalla sitä aina aljetaan. Niin, hyvät vieraat, maistakaapa tätä. Terve, patruun Wellman. Tohtori Ruuper, tulkaa tänne vähäisen. Kallistakaa lasia, tehkää hyvin. Skool! BROBERG. Kiitoksia, ei minua varten. Minä en nauti viinaa. PENTTINEN. Kas, kas, kuinka on olevinaan. Ottakaa pois, ei sitä Vanny näe. Minä seison edessä. Kippis, vävypojan malja!
Mutta mitenkäs tuossa kävi miehen lopulta? Sen tiedämme. Tulipas piankin hänen käteensä raskain puu, kerjuusauva tuli hänen käteensä, ja hänen tieksensä kruunun pitkä sarka. Nytpä hän käyskelee kylästä kylään, kallistellen lasia, koska vaan taitaa. Kerranpa kohtasin hänen tuolla Kanamäen harjulla tien vieressä; siinä hän istui kelkkansa kaustalla, ja kovin oli päissään kurja mies.
Kun viimein hurmautuneena vein käsissäni keijukaisen viereisessä huoneessa olevalle pehmeälle sohvalle, kuulin tämän pyörryksissä oihkaen pyytävän: »jotakin juodakseni.» Minä kiiruhdin puhvettiin. »Kaksi lasia samppanjaa!» huusin aivan kuin ei muita ostajia olisi ollut laisinkaan. Kiusallisen odotuksen jälkeen sain vihdoin mitä olin pyytänyt.