Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. toukokuuta 2025
Vaan minä en maksa sitä en. Tulkoon seitsemän poliisia minua haastamaan oikeuteen ennemmin juon rahat kuivaan kurkkuun kuin annan ne mokomalle saituri pomolle. Iloita mekin saadaan koska isäntä ansaitsee 10,000 vuodessa meidän selästämme ja juo samppanjaa ja asuu viidessä huoneessa yksin rouvansa kanssa ja meitä on 12 ihmistä samassa hökkelissä, eikä sitäkään meille suoda. Kippis! Kippis!
Kun hän pääsee jälleen jaloilleen, saapuu hän tietysti kiittämään laivuria viimeisestä. Hän on tervetullut ... hitto soikoon, hän ei näyttänyt hullummalta ... ja kunhan hän saa hieman väriä poskiinsa, niin... Aivan niin, lausui muuan vieras, ja sen päälle kippis tulevalle mitalinkantajalle. Vieraat kohottivat lasinsa ja kilistivät reippaan laivurin kanssa.
Tuostakin kulkee joka päivä ohi muuan asessorinrouva ylhäinen, ylpeä kuin viirikukko, ja ukko »Puhukaa jotain hauskempaa!» huusi Olavi ja hänen täytyi taasen huuhtaista sherryllä alas sitä, mikä alkoi uudelleen kohota. »Hauskempaa? Kippis! Joo, joo; hauskaahan teille olla pitää. Laulankos minä vai vihellän? Pidättekös te laulusta?» »Kyllä, kun ette vaan rivoa laula.»
"Pieni aamunaukku?" "Hei!" "Kiitos!" Ja kun taskukello oli lakannut käymästä, otettiin esiin toinen pullo, jossa oli väkeviä. "Eikö mielenne tee maistaa?" "Kippis!" "Kas tämä teki hyvää!" "Se on paras voide sydämmelle ja maksalle", sanoi ukko Witt, "etkö sinäkin, naapuri, tahdo pari pisaraa?" jatkoi hän ja ojensi Swartille pullon.
Kyllä kyllä se riittää, vakuutteli äiti, sillä hän pelkäsi, että Albert mahdollisesti katsoisi velvollisuudekseen auttaa heitä jollakin tavoin. Mielessään hän kumminkin ajatteli, että Kirsti raukka sietäisi saada vähän helpotusta. Kovin hän oli rasittunut viime aikoina. Kannattaapa panna hiukan ylellisyyksiinkin, hymyili Albert, niinkö? Madeiraan ja sen semmoisiin. No, täti, kippis!
Käykää vieraat peremmä ... astukaa vain sisään ... ja heti pieni konjakkari kylmästä tultua ... tuokaa sokeria ja kylmää vettä!... Kippis! Tääll' on tupakkaa, sikareja ja paperosseja, kumpaa vain haluttaa ... olkaa hyvät! kehoitteli vallesmanni tulevia ja vei vieraansa perälle. Tohtori tuli, toi suuren mahan mukanaan. Tuli tuomari ja pani nenänsä torvena soimaan.
Kun sinä vain mainitset juomisesta, niin heti sinä paranet virkkoi naapuri ja kilisti hänen kanssaan. Kippis! Nyt on minun vuoroni tarjota. No; minne tyttö sitten joutui? kysyi muuan kuulijoista. Hän makasi koko yön minun kajuutassani, vastasi laivuri. Pentele sinua, laivuri!
Kippis, kippis!
Eikä teissä hänen ihailijoissaan ja hurraajoissaan tule olemaan ainoatakaan, joka uskaltaisi nousta häntä puolustamaan ei tikkua ristiin semmoisia te olette, ja semmoinen on tämä Suomen kansa aina ollut, aina, orjakansa maailman alusta alkaen. Kippis! Mistä on setä saanut niin pessimistisen katsantotavan? Mutta ukko ei kuullut, vaan jatkoi.
"Kuuleppas, anna sinä entisten muistojen nyt olla, Yrjö ... tyhmästipä teinkin kun rupesin niistä juttelemaan, mutta johtui vain se totuuden into mieleen. Vaan sehän haihtuu kuten muutkin innottelut ja unelmat ... eikä siitä sen enempää! No kippis, bror!"
Päivän Sana
Muut Etsivät