United States or China ? Vote for the TOP Country of the Week !
Parhaat vielä jäljellä. RIIKKA. Soapas nähä, arvaattako niitä viimeisiä. FANNY. En minä nyt enää tiedä. ROUVA PENTTINEN. Patruun Welmanin ei sanota, Riikka, sitä kaikkian raarimpaa. RIIKKA. Ei sanota, ei. Kiusataan Vanny neitiä ensin vähäsen. Voi, sitä Riikkaa. Luuletteko tosiaan, että olen niin utelias? Juuri kuin minä niistä välittäisin, tulipa ketä tahansa.
Niin, kyllä me häntä olemme pitäneet kuin kukkaa kämmenellä, ei häneltä kielletty mitään milloinkaan. Nyt soittavat. Kuinkahan mones kerta? Yks, kaks, kolme! Nyt se läksi laiva. Ukko, kuuletko, nyt se läksi? PENTTINEN. Ja kohta on Vanny täällä takaisin. ROUVA PENTTINEN. Kunpa hän edes olisi! Niin, mitä minun pitikään sanoa? Olen vallan sekaisin päästäni.
RIIKKA. Sommoo nähä, mitenkä hän sitten illalla teille pokkailoo. Herra jesta, jos vielä tänä kevännä soataisiin kihlajaiset ja heäät! Voi, ihmettä! FANNY. Heretkää nyt, Riikka ROUVA PENTTINEN. Se ei ole mitään mahdotonta. Vanny on kaunis tyttö minä luulen, että eiköhän liene Spruuper jo katsellutkin häntä niillä silmin. FANNY. Eikä ole! Voi, mamma hyvä
Oletko hassumpaa kuullut? Meidän Vanny Pöllismäelle! PENTTINEN. Elkööt nuolasko ennenkuin tipahtaa. FANNY. Mutta kyllä minun tekisi sinne vähän mieleni, pappa. Kuka tietää, jos en sitten saakaan mitään virkaa. PENTTINEN. Virasta vähät. Sinun ei tarvitse leipäsi eteen tehdä työtä, jaksan minä aina sinut elättää, jos niiks' tulee. FANNY. Ettäkö olisin sitten laiskana täällä kotona?
ROUVA RANK. Salakihloissa ensin, sehän on tavallista ROUVA AHLBOM. Hs, hs, hs! ROUVA LINDEMAN. Hs, hs, hs! ROUVA PENTTINEN. Tohtori Spruuper on hyvä ja istuu. Vanny, nosta tuoli! BROBERG. Kiitoksia, ei minua varten, minun on jo lähteminen, pyydän vaan sanoa jäähyväiset. ROUVA PENTTINEN. Poisko nyt jo? Ei, herran tähden, ei millän muotoa. Vastahan totikin tuotiin sisään.
ROUVA AHLBOM. Mitäs se tietää? Kun meni pois kesken kaikkea? ROUVA LINDEMAN. Eikä luvannut tulla toiste. Huomasitteko, »en osaa sanoa», hän vaan vastasi. Se oli yhtä kuin »en tule». ROUVA RANK. Hän näki, mitä tarkoituksia näillä oli, ja vetääntyi pois. Taisipa jäädä »Vanny» rukka vettä keittämään. ROUVA RANK. Herra jesta hän varmaankin kuuli! No, nyt ei kiitetä! ROUVA AHLBOM. Kaikkiakin!
Eihän tämä taaskaan ole hänelle mieleen. Kumma tyttö. Ei ymmärrä omaa etuaan. RIIKKA. Hupsuhan työ ootta, Vanny neiti. Pappanno teille kosioita hommoo ja työ siitä vaan pahottelette. Kiitteehän teijän tok' pitäisi. FANNY. Mitä hän oli vastannut? Tiedättekö, äiti?
Hän tulee takaisin aika hamppua. ROUVA PENTTINEN. Ei tule, ei! Minä tiedän ettei hän tule, jos kerran pääsee. Hyvä isä siunoo, mikä teäällä on hätänä? ROUVA PENTTINEN. Pian, pian! Juokse rannalle ja tuo Vanny takaisin. Elä anna hänen mennä laivaan. Sano, sano, että minä täällä pyörryin että pappa meni lääkäriä hakemaan. RIIKKA. Kyllä, kyllä! Että rouva pyörtyi että pappa ROUVA PENTTINEN. Pappako?
Elä virka mitään, Riikka. RIIKKA. En tok'. Mutta ei se nyt arvoo, Vanny neiti. Ei vaikka mikä oisi. FANNY. Miksi en arvaisi. Tahdotteko, niin sanon heti? ROUVA PENTTINEN. No, annapa kuulla? FANNY. Ahlbomin ROUVA PENTTINEN. Niin, tuleehan ne Ahlpumminkin. Kauppias Ahlpummin. Mutta entäs muita? FANNY. Kultaseppä Lindemanin ROUVA PENTTINEN. Lintemanin oikein! Ja sitten? FANNY. Maalari Rankin
ROUVA LINDEMAN. Märännyt muna! Varmaan on taikinassa ollut märännyt muna! ROUVA AHLBOM. Ei ole tämä rinkelikään hyvää. ROUVA RANK. Siitä puuttuu sokeri ja voi. ROUVA LINDEMAN. Se on tehty pelkkään veteen. Uskotteko? Mikä sille lienee tullut, kun noin äkkiä läksi pois? Olisikohan »Vanny» antanut rukkaset? ROUVA PENTTINEN. Sitähän minä juuri pelkään. Ei sen tytön ollenkaan ole takeita.