Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 24. toukokuuta 2025


Heti samassa he huomasivat kalliossa kolon ja arvasivat sen kohdalle varisseista oksista, että karhu oli onkalossa. Miehet vilkaisivat toisiinsa, ja äänetönnä kuin haamu Yrjänä asettui aukon ääreen pyssy valmiina ja keihäs vieressä varalla. Heikki meni metsään, ja pian kuului reippaita kirveen iskuja. Hän tuli hetkisen kuluttua takaisin mukanaan melkoisen paksu ja pitkä pölkky.

Olimme onkalossa kaivon synkän jo jätin jalkain alapuolla, katsoin ma vielä vuoriseinää korkeata, kun sanat kuulin: »Askeleitas varo, sa ettet tallaa jalkapohjillasi pään päälle meitä, kahta veljesraukkaaSiks käännyin, eessä näin ja jalkain alla ma järven, joka jäätyneenä näytti lasia olevankin eikä vettä.

Huomaa ainoastaan, että kahdeksantoista tai korkeintaan kahdenkymmenenneljän tunnin odotuksen jälkeen, niin korkean lämmön vallitessa, että luulisi liekin palavan pesän onkalossa, ilmestyy valkoisia ja läpikuultavia suomuja neljän pienen taskun suuhun mehiläisen takaruumiin kummallekin puolelle.

Ja ainoastaan koiran kyllästystä ja uupumusta sai haavoitettu sorsanpoika kiittää siitä, että hän rantapajukon juurien onkalossa säilyi yksinään kuolemaan. Niin, me olemme kuin olemmekin petoja. Ja pahempiakin. Sillä saalis on meille sivuasia. Me metsästämme, s.o. surmaamme surmataksemme. Me nautimme itse ajosta.

Saappaani jäätyivät tuossa tuokiossa koviksi kurikoiksi. Kouristelemalla ja puhaltelemalla sain ne sen verran sujumaan, että kykenin jotenkuten kiskomaan ne jalkaani. Ollapa että onkalossa olisi ollut muutamakaan puunkapula, joihin olisi voinut tulen virittää, mutta ympärilläni oli vain kaljut, pakkasesta kiiltelevät kallioseinät.

Näin isä: "Mun jo pääni kallistuu, Sun, rakas Rusillani, kohouu; perinnöksi jäät ja perijäksi, Sua sulhosarjat etsii ystäväksi, Vaan kihloiksi heilt' ano pikari, Jonk' isäs sotavuonna hukkasi! Se, Rusillani, vaadi sulholta, Ett' töissänsä hän näyttää urholta Ja maljan vuorenhaltialta tuopi, Sen tehtyään vast' onnen viinaa juopi. Tuoli' onkalossa vuoren takamaan Se malja löytyväksi kerrotaan."

Olimme onkalossa kaivon synkän jo jätin jalkain alapuolla, katsoin ma vielä vuoriseinää korkeata, kun sanat kuulin: »Askeleitas varo, sa ettet tallaa jalkapohjillasi pään päälle meitä, kahta veljesraukkaaSiks käännyin, eessä näin ja jalkain alla ma järven, joka jäätyneenä näytti lasia olevankin eikä vettä.

Päivän Sana

soimauksillaan

Muut Etsivät