United States or Republic of the Congo ? Vote for the TOP Country of the Week !


Minä olen kyllä lähettänyt sanan kolmelle ystävälleni, vaan kuka sen tietää tavataanko heitä kotona. Niin niin, te olette oikeassa, huudahti rouva Bonacieux kauhistuneena; paetkaamme, pelastakaamme itsemme. Näin sanoen tarttui hän d'Artagnan'in käsivarteen ja veti häntä innokkaasti puoleensa. Vaan minne pakenemme? kysyi d'Artagnan, minne pelastaudumme?

Barbarein mielet valtas pelko, kauhistus, He huomas petoksen, sill' eihän hymni tuo Pakoa varten juhlivasti raikunut. Koht' uljaasti se pieni parvi rynnisti, Heit' innostutti sotatorvein toitotus, Ja heidän hyökätessään huuto kajahti Mon'ääninen: nyt, Hellaan pojat, edespäin! Pelastakaamme vaimot, lapset, isänmaa! Pelastakaamme pyhyys suurten jumalain Ja isäin haudat! Kaikest' on nyt ottelu!

"Hän on sinun. Tee hänen mitäs tahdot. Minä en huoli hänestä ollenkaan. Mutta, voi jalo ystäväni poikani pelastaja tule, kiirehtikäämme; jos tiedät missä he ovat, pelastakaamme heidät nyt, taikka kuolkaamme; älkäämme tuhlatko mitään aikaa." "Odota silmänräpäys. Minun täytyy kysyä tuolta koiralta jotakin", vastasi Galdus. "Vastaa minua", hän huusi käskeväisesti, kääntyen Hegion puoleen.

Pelastakaamme haavoitetut, sanoi hän muistakaa, jääkärit, ett'ei kukaan, joka on haavoitettu, ole meidän vihollisemme, hän on kärsivä ihminen. Hyvin sanottu nuorelta kreiviltämme, mutisi vanha urhio; mutt'eivät nuo ruskeat kabylikoirat ole oikeita ihmisiä täällä Afrikassa on oikeita apinoita, jotka tahtovat olla ihmisen nimessä. Kuitenkin alettiin etsiä haavoitettuja.

JUHANI. Suojelkoon meitä taivaan valta! Ei, Tuomas, tämä ei käy kuntoon. TIMO. Ei suinkaan, ei suinkaan. Lauri on meidän jokaisen veli. Seis! JUHANI. Miestappo on tekeillä! Pelastakaamme Lauri, pelastakaamme kurja veljemme! Nousi nyt kivellä kiivas rynnistys.

"Veljet ja aatelismiehet, tuon miehen jalka tallaa maamme kunniaa pelastakaamme sitä loukkauksesta ja maahan Englannin ylpeys!" Näin sanoen hän paljasti miekkansa ja tähtäsi kuninkaaseen lyönnin, joka olisi voinut tulla turmiolliseksi, ellei skotlantilainen olisi pistänyt kilpensä väliin ja siten kääntänyt sen maalistansa.

Vasta kun ulkona pihalla nähtiin tupa ylt'ympäri tulessa, muisti Bertel, että se oli täynnä ihmisiä, että siellä oli noin kolmekymmentä talonpoikaa, jotka käsistään ja jaloistaan kiinni kytkettyinä eivät päässeet paikaltaan liikahtamaan. Pelastakaamme onnettomat! huusi hän. Oletko hullu? nauroi Larsson. Nehän ovat niitä roistoja, jotka äsken löivät niin monta meikäläistä reipasta poikaa hengiltä.

Jo monta vuotta sitte morsios Sa kadotit; tää rinta lemmeltä On lukittu; mut kaks täss' erotettiin Sydäntä, lempimähän luodut vaan. Niin, isä arvoinen, me kaksi, toinen Avioliiton onnettoman uhriks Ja toinen hedelmäksi tullut, me Tuonlaista estäkäämme liittoa: Pelastakaamme ystävämme. ERLAND. Miten, Mun poikani? WILHELM. Se riippuu sinusta, Niin minä heidät pelastan. ERLAND. Vaan miten?