United States or Oman ? Vote for the TOP Country of the Week !
Zeus nyt päivän soi, joka päiviä kaikkia vastaa, meidän on laivat, jotk' ikivaltain mielt' uhitellen saapui, toi monet turmat, kosk' arat ain' oli ennen kansan vanhimmat, minut itseni, myös väen muunkin estivät, kun minä kamppailuun liki laivoja mielin. Mutta jos silloin kaitsija Zeus älyn ottikin meiltä, nytpä jo johtaa, innostaa meit' itse hän taistoon."
Vaan kädet palvoen kaikk' ikivaltain nostivat puoleen, näin moni virkkoi siinä akhaiji ja iliolainen: "Zeus isä, kaitseva maat laelt' Idan, korkein, suurin! Kumpi on vainon tään viritellyt kansojen kesken, sen sinä sortua salli ja haltuun vaipua Hadeen, vaan sopu synnytä meille ja laatia suo luja liitto." Virkkivät noin.
Kun tuli neljännesti hän vahvana kuin ikivallat, kammostuttaen huusi jo kauasampuja hälle: "Herkeä, Tydeun poika, ja erkeä pois, ikivaltain kanss' älä kilpaan käy, sill' ei suku kuolematonten ihmisien, maass' astelevain, kera yht' ole kantaa." Virkkoi noin, ja jo pois vähän väistihe Tydeun poika, kammahtain vihamieltä Apollon noutavanuolen.
Vaan mene itse tuttusi luo, siell' istu ja erkane teilt' ikivaltain, jalkaas milloinkaan älä jälleen astu Olympoon, vaan hänen vaiheillaan yhä vaani ja hyöri ja hääri, kunnes vaimokseen tahi orjakseen sinut ottaa. En minä vaan mene sinne, en käy tilan laittelijaksi herjaan sellaiseen jopa ilkuks iliotarten kaikkien jäisin, on ilmankin mure katkera mulla."
Toiste me tään sopinemme, jos aika se koittaa, ett' ikivaltain taivaisten osaks uhrata kerran suo kotilinnassamme jo Zeus vapauttamismaljan, häätty kun Troian mailt' on pois varusääret akhaijit." SEITSEM
Tunsi jo kammahtain heti Aiaan miehevä mieli tuon ikivaltain työks, sotaneuvot että jo hältä Zeus jylykorkea sorti ja voittaa soi vihamiehen; peitsien alta hän väistyi, vaan tulen iliolaiset 122 laivaan tuiskasivat; nous sammumaton heti lieska. Leimusi noin peräkeula. Mut vimmoin aimo Akhilleus kämmenin reiteens' iski ja virkkoi noin toverilleen: "Joudu jo kamppailuun, jalo Patroklos, hepourho!
Mutta Olympoon taas kaikk' astui muut ikivallat, ken vihan vimmaa täynnä, ken voiton riemua korskaa; luo isän istuivat jylypilvisen. Mutta Akhilleus Troian miehiä kaas, hevot hengeti löi kaviokkaat. Kuin savu kaupungin palavaisen sankkana nousee aavoja ilmoja päin, ikivaltain kosto kun iskee, ahdistaa hätä kaikkia, saa moni haikean murheen: huoleen, hirmuun noin sai iliolaiset Akhilleus.
Riita kun luopuis luot' ikivaltain, ihmisienkin, myös viha, viisaankin joka vimmata voi, makeampi kuin mesi suust' alas soljuissaan, kons' ihmisen rintaan syttyy, paisuen siell' yhä niinkuin nouseva sauhu! Noin minut vimmaan sai Agamemnon, valtias miesten. Vaan ne nyt olkoot olleitaan, miten loukkasivatkin, on väkisinkin suistaminen viha riehuvan rinnan.
Airuet, kaupunkiin, Zeun suosimat, kaikki te menkää käskemähän, pojat miestyvät kuin ukot harmajahapset, vartiotorneihin ikivaltain nostaman muurin; naiset hennot taas kotonaan kukin valkean suuren pankoot loimuamaan: kaikk' olkoot valppahat, ettei hiipine luo vihamies, kun kaukana on sotikansa. Näin, urot Ilionin, nyt käyköön käskyni jälkeen!
Sun luja mieles on aina ja murtumaton kuni kirves puun läpi purressaan, kun taiten veistäjä puuhaa purtta ja iskua vahvistaa teho raskahan raudan; niin on taipumaton sun rintasi tarmo ja miehuus. Vaan sulosuomia kultaisen Afroditen äl' ilku; ei ole halpoja nuo ikivaltain loistavat lahjat, itsepä niitä he suo, ei muill' ole ottajavaltaa.