Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Noin nimes Sarpedon; puhe tuo puri Hektorin mieltä, vaunuiltaan tamineissaan hän heti karkasi maahan, peistään kahta hän välkyttäin läpi joukkojen riensi, 495 kaikkia taistoon kiihti, ja ankara nous aseryske. Joutuen kääntyi päin rivit käyden akhaijeja vastaan; sankarit Argos-maan taas sankkana parvena vartoi.
Nostaos intoon vain nyt muut hiuskaunot akhaijit, jotta jo alkais taisto, kun ilkkui iliolaiset liittoa; surma ja vaikerrus, sepä heitä jo vartoo, kosk' ovat tehneet tään, valan rikkoen, loukaten liiton." Virkki, ja mielissään meni eelleen Atreun poika. Aiaan kummankin jopa kohtasi miesvilinässä; taistoon riensi jo nuo, väki sankkana pilvenä myötä.
Odottamatta lähenee sumu tuolta saariston takaa ... sankkana kuin seinä, jota vastaan hievahtamattomat koivut, kerkkälatvaiset petäjät ja luuhottavat kuuset kuultavat hämärinä varjokuvina.
Mutta sankkana ja synkkänä riippui etäällä ilmassa yhä sama hävittävä pilvi, jonka punaiset, yhä heikommin ja heikommin palavat juovat ilmaisivat, ettei »Poltettujen kenttien» kiehuva tuli vielä ollut sammunut. Suloisia rantoja koristavia valkeita seiniä ja hohtavia pylväitä ei enää ollut. Autiot ja tyhjät olivat rannat, joilla äsken olivat olleet Herkulaneumin ja Pompeijin kaupungit.
Urhoutt' uhkuen taas kävi ääneti kohti akhaijit, aikoen mielessään kukin toistaan suojata tarmoin. Vuorten huippuja kuin sumu, kaakon kantama, kietoo, paimenen vastus, vaan paremp' yötäkin vaania varkaan, kun kivenheittoa kauemmas siin' ei näe silmä: sankkana tuprusi noin pölypyörteet jalkojen alta, joutuen joukot riens yli kentän vauhtia tuimaa.
Sankkana seisoivat rivit, niinkuin kallion seinä jyrkkä ja korkea päin meren harmaan kuohuja seisoo, kestäen viuhuvien vihureitten kiitävät puuskat, paisuvat aallot myös, sitä parskuen huuhtelevaiset: vartoi iliolaisia noin pelotonna akhaijit.
Helppo on tuntea Zeun apu auttava urhojen yllä, huomata, niin hyvin, keille hän suo sotakunnian kuulun kuin ketä ei hän suojele, vaan väen vaipua antaa; niinpä nyt auttaa meitä ja lannistaa hän akhaijit. Laivojen kimppuun siis rivit sankkana! Jos kehen keihäs sattuva lie tai nuoli ja kuolo ja kohtalo kohtaa, kuolkoon!
He tekivät tulensa, vuoteensa valmistivat ja koivun alle yöpyivät. Mutta yöllä lähetti Haltija mehiläisensä Luojan luo usvia anomaan ja toisen päiväpaistetta pyytämään. Ja kun miehet aamulla heräsivät, antoi aurinko valoaan täydeltä terältä suven puolella Koivuttaren kukkulaa, mutta pohjoisessa seisoi sumuinen seinä korkeana ja sankkana. Eivätkä miehet siitä sen edemmä lähteneet.
Mutta Olympoon taas kaikk' astui muut ikivallat, ken vihan vimmaa täynnä, ken voiton riemua korskaa; luo isän istuivat jylypilvisen. Mutta Akhilleus Troian miehiä kaas, hevot hengeti löi kaviokkaat. Kuin savu kaupungin palavaisen sankkana nousee aavoja ilmoja päin, ikivaltain kosto kun iskee, ahdistaa hätä kaikkia, saa moni haikean murheen: huoleen, hirmuun noin sai iliolaiset Akhilleus.
Tuost' etumaisien laivain taa pakon alla jo painui aimot akhaijit, vaan taas sankkana luo majasarjain jäi väki, leiriin ei hajoellut, jäi pelon valtaan kuin häpeänkin, huus yhä yllyttäin kukin toistaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät