Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Niin isät ottelivat, monet uljaat murtaen muurit, moinen heill' oli mieli ja moinen rohkeus rinnan." Noin heit' ohjasi vanhus tuo, sodan tuttu jo ammoin. Valtias riemastui Agamemnon, kun hänet keksi, noin sanat siivekkäät heti virkkoi kuuluvin äänin: "Vanhus, oisipa, kuin yhä rohkeus rintasi täyttää, polvesi ponsi ja voimasi muu yhä muuttumatonna! Vaan sua vanhuus riuduttaa, osa kaikkien.
Sinä et enää mene yksin haudalle, Eeva, sillä minä seuraan sinua sinne; ja jos et tahdo nähdä minun istuvan vieressäsi siellä, niin istahdan tuohon kirkkomuurin viereen, niin että sama iltakosteus, joka tunkee sinun lävitsesi, tunkee minunkin lävitseni, sama öinen tuuli, joka kylmettää sinun rintasi, kylmettää minunkin; niin että siihen hautaan, johon sinut pannaan, lasketaan minutkin sinun rinnallesi.
Hän heittäysi taaksepäin eikä totellut. Silmänräpäyksessä hän viskattiin rajusti pitkälleen ja hänen vangitsiansa piti häntä taas allansa. "Minä otan nyt pois suukapulasi", lausui vakava ja pelottava ääni raa'alla muukalais-murteella, jota ei Hegio tuntenut. "Mutta minä pidän tikarin rintasi edessä ja jos päästät vähimmänkään huudahuksen, sinä kuolet. Vastaa minua, äläkä virkkaa mitään muuta."
Tee pussi vaatteesta, jonka kirkon vaatteesta varastat, kätke se taikina siihen pussiin ja pussi rintasi päälle piilota, kierrä sillä kirkko kolmesti myötä- ja kolmesti vastapäivään, niin kirkon väen valtaasi saat, eikä pappi saa niitä vastaasi nostetuksi. Entäpä miten papin tuhoan? kysyi Panu malttamattomasti. Pappi on taialla tuhottava, mutta vaarallinen on papin taika.
Mitä antaisinkaan, kun saisin kuulla sinun panssaroidun rintasi tarinan saisin nähdä sinun heikot halusi toiminnassa tarkata niitä pikkuseikkoja, jotka sinulle tuottavat iloa ja surua. Mutta luulenpa, että varmastikin tuntisit Ionen läsnäolon! Hänen mukanaan ilma ikäänkuin lämpenisi ympärilläsi, aurinko helakammin paistaisi.
Ja sua kiittää isänmaa, Ja haudalleskin kirjoittaa: »Täss' lepää kunnon mies! Hän täytti miehen tehtävän, Hän näytti meille selvähän, Kuin elää kunnon mies. Hän muille aina rauhan soi, Ja leipätiensä varman loi, Tee niin, oot kunnon mies!» Olit kerran lapsena sinäkin Ijältäs sekä aatteiltas, Sun rintasi reippain lyönnein löi, Punat hohteli poskillas.
Katsoi taatto kauhistuen: "Ei sinne menoa meillä, siell' ei laaksot päivän lasten!" Yönä kolmanna kohisi taas korpi tarua uutta: "Tule kerran keski-yöllä kahden kallion lomahan, metsän synkimmän sylihin, suon rajalle rannattoman, löydät rimmen, löydät immen, rintasi sinisen liekin."
En saa! Tule mene kierrä! ei kukaan saa tietää. En uskalla. Näin sinut silloin koko ruumiisi rintasi jalkasi
Vuoksi kuin hyrskivä tulvivi, rintasi tunteita huokui Milloin sa taistelut mailmojen, ihmisrintojet lauloit, Taikka sa mainingit virtojen, vienoiset uirehet aaltoin Kuiskasit, lehtojen leyhkyset, kiiltehet kirkasten järvein Taikojen voimalla kuuluin leikiten mielihin loihdit; Vieläpä veit lumolinnojen aartehisin salatuihin, Muinahis muistoja nostaen, kaipehet rinnoissa syttäin; Taikkapa laulusi helkkehet mieliä pilvihin vieden Karkotti pauhinat, melskehet, kaipaun toi Jumaloihin, Taivahisiin yleviin, kussa tuntehen rakkaun valta Nukkunehet elon uutehen liekkiin johteli taasen.
»Voi voi, kuinka kaunis sinä silloin olit kun sinä vuoroin punastuit ja vuoroin vaalenit, etkä tietänyt minne katsoisit, ja rintasi tykytti, etkä uskaltanut itsellesikään tunnustaa minkävuoksi se tykytti. Minä katselin sinua silloin kuin varkain ja olisin toivonut ettet sinä olisi minua ollenkaan nähnyt, vaan että minä olisin voinut jostakin lymypaikasta koko ikäni sinua sellaisena katsella.»
Päivän Sana
Muut Etsivät