United States or Bosnia and Herzegovina ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Nyt ... tällä hetkellä!" huudahti vanhus hämmästyneenä. "Juuri keski-yöllä sinne tulee mennä", kuiskasi nuori vaimo ja hääri lapsen vuoteen vieressä. "Se ei voi olla tarpeellista", väitti Martha. "Kunnian Kuningas tuli majan ovesta sisään... Jos katto on matala, niin on taivas korkea, ja taivas on kattona sille, joka rukoilee."
Näin pääsen yöstä, näin pääsen tästä sydäntuskasta, kauhusta, häpeästä! Pyhä Aurinko, ota vastaan minut! Minut siunaa, niinkuin ma siunaan sinut. Tuli kummitus kerran toimistoon ihan oikea kummitus, keski-yöllä oli, toimitus viistänyt viidakkoon ja tuuminut: Itse toimittakoon lehti itsensä, ei elä ihminen työllä!
Kerran keski-yöllä havaa: näkee liekin liikkuvaksi. haamu sala-uksen avaa, astuu askeleen ja kaksi, istuu kangaspuille, alkaa kutomaan kuin varjo, vainaa; tuskin kättä käyttää, jalkaa, polkusinta tuskin painaa. Kohoo Irja vuoteessansa, katsoo suurin silmin naista: kumpi heist' on valveillansa, kumpi haamu kuolon maista?
Katsoi taatto kauhistuen: "Ei sinne menoa meillä, siell' ei laaksot päivän lasten!" Yönä kolmanna kohisi taas korpi tarua uutta: "Tule kerran keski-yöllä kahden kallion lomahan, metsän synkimmän sylihin, suon rajalle rannattoman, löydät rimmen, löydät immen, rintasi sinisen liekin."
Toki yhdessä asuivat puun alla lakea-latvan, yhdessä tulen tekivät, vierähtivät vuotehelle, yhdessä näkivät unta ijäisestä itsestänsä, otsalla unelma onnen, huulillansa huomensuukko. Se Selinä neiti nuori näki kerran keski-yöllä silmät kuin tuliset tähdet singahtavan päänsä päällä, ja ne paistoi täydet tähdet, paistoi paljaalle povelle, poskille punehtuville, varren valkolumpehille.
Ei kysynyt enempi poika, nousi kerran keski-yöllä, liikahutti linnan uksen, korven kammoihin katosi; tuli tytti vastahansa, soinnahti sorea ääni: "Tullos taattoni kotihin, korven kansan karkeloihin!" Katsoi poika kauno-hiusta, hius kuni palava hiili, silmä etsi silmän toisen, sielu kuin sininen liekki, huuli painui huulosehen, huuli kuin veri vetävä, povi toisensa tapasi, kaikki uppos unholahan.
Antoi tyttärensä pappi, mieheen vihattuhun vihki, vapis valkoparta appi, nääntymäss' on nainen nihki; Simo Hurtta koppoi korjan, hevon neuvoi helmivyöllä, toi kuin oisi tuonut orjan Hoviin vaimon keski-yöllä.
Ylhäältä leimus kandelabrit kauniit kirkkaammin täysikuuta, kun se noussut on keski-yöllä taivon selvän sineen. Ihaillen käännyin Mestariini hyvään, mut tämä vastasi vain ilmehellään, mi kertoi kummastusta yhtä suurta. Mut taas mua kiehtoi esineet nuo ylväät, niin vitkaan meitä kohden liikkuvaiset, ett' ohi morsian ois käynyt kirkkoon.
Anteeksi, hän sanoi, että näin myöhään illalla vaivasin teitä. Sanokaa pikemmin keski-yöllä, hymyili rouva Sorvi, osoittaen kelloa peilipiirongin päällä. Kohta kummitukset esiintyvät. Voi olla, virkkoi Antti, tuijottaen yhä tiukasti silmiin häntä. Mutta asia, josta tahdoin puhua teille, oli siksi tärkeä, etten todellakaan olisi voinut pitää sitä sisälläni edes yhtä yötä enää.
Riensin taas viemään sanaa amiraalille, joka nyt antoi käskyn, että kaikkien piti valmistaa itsensä ajamaan venäläiset pois noilta tienoilta. Kun sitten taas istuin veneessäni, rummutin oikein kauheasti keski-yöllä, peloittaakseni vihollisia, joita luulimme vieläkin olevan siellä, vaikka ne jo aikoja sitten olivat kaikki päässeet lähtemään tiehensä.