Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Kun päivän koitossa havahdun, Niin siltä saan heti suutelun; Kun vuotehelle ma painoin pääni, Niin myöskin ystävän taukos ääni. Kun päivä lämmitti ikkunaan, Se pyöri eessäni iloissaan; Kun kylm' ol' ulkona, huoneessaki, Minulta lämmitystään se haki. Me yhten' elimme aina näin, Kuin pojat pesässä vierekkäin; Sen ilovirsiin ma usein suutuin, Mut kun se vait oli, jotain puutuin.
Varjele vakainen luoja. Varjele vakainen luoja, Kaitse kaunonen Jumala, Tätä neittä joutumasta, Saamasta tätä tytärtä, Viinavillin vuotehelle, Hurstille humalahurjan, Olutjuojan olkiloille, Piippusankarin savuille! Varjele vakainen luoja, Kaitse kaunonen Jumala, Joutumasta juomarille, Saamasta kyläratille!
Varsan valjahista päästi, äänetönnä hakaan johti; tullessansa aitan sulki, seisoi, siirtyi tupaa kohti, niska kumarassa kulki. Seuras poika myrskymiellä. Tuumi ukko, astui tupaan, liikkui niinkuin outo siellä, luottamatta omaan lupaan. Vihdoin vuotehelle vääntyi; näki tyhjän pyssyvaarnan, kysyvästi poikaan kääntyi, toki säästi nuhdesaarnan.
Akka raiska käyssäleuka väijyi Kadehtien kiharoita immen. Kevät-yösen kuutamossa hiipi Harvahammas immen vuotehelle; Siinäpä hän säkkäräiset ryösti, Iloissahan tuosta ilkkuellen.
Noita päivä poimittihin, Ilta keolla istuttihin, Yö levättihin lehossa; Kuu kantoi kälyjä kolme, Kolmen neion vuotehelle, Syntyi poika nuorimmalle, Nuorimmalle, pienimmälle, Perehen parahimmalle. Ei tietä nimeä panna. "Miksipä nimen panemma, Kuksipa kuvaelemma? Kuvatkame Kullikiksi. Ei oo kultia isolla, Eikä kultia emolla, Eikä kullan kantajoa." "Miksipä nimen panemma, Kuksipa kuvaelemma?
Sun kylvetämme ruusumehussa Ja kalleimmalla nardus-öljyllä Sun jäsenes ja ihos hieromme; Niin vuotehelle haahkan untuvista Ja kultakankahasta tehdylle Sun Baalin eteen viemme nauttimaan Hekumaa lemmen jumalallisen! Siis tule! ASARIA. Poistukaatte, kirotut! Näette, kuinka häntä kiusaatte. BAALIN PAPPI. Me poistumme, mut kyyhkys kaappaamme.
Tuli piika, sanat jyrkät lausui: »Mitä seisot, miesi, tirkistellen, Koska marssivat jo sarvijuhtas Kaupunkihin kohden kuolemaansa?» Silloin Tuomo, sanat kuultuansa, Sanat korvillensa kamalimmat, Kelmeänä kuni aave astui Talon pirttihin ja huolimatta Ilta-atriasta vaipui alas Vuotehelle, kohottaen peiton Korkealle yli kiirehensä.
Toki läksi, ei totellut, Ajoi vasten, ei varannut, Ajoi vasten vaaruksia, Kohti miehiä kovia. Rahoi neion, tinki neion, Nosti neion ratsahille, Hypytti hyvän selälle, Toi neion ison kotihin. Vieri tuosta viikon päivät, Tauti neitosen tavotti, Tuosta vointui vuotehelle, Alkoi villoilla virua.
Nukuin nurjuksen nutulle, Väsyin värjyn vuotehelle, Hurstille humalahurjan, Viinavillin vaattehille; Hullu lyöpi hurstiltansa, Viinavilli vierestänsä, Poies potki uutimesta, Ulos sängystä uhitti. Hyv' on olla hympyrällä. Minä jauhan vanha vaimo, Home'korva houhattelen; Ei mulle miniä jauha, Pojan nainen pyörittele.
Toki läksi, ei totellut, Ajoi vasten, ei varannut, Ajoi vasten vaaruksia, Kohti miehiä kovia. Rahoi neion, tinki neion, Nosti neion ratsahille, Hypytti hyvän selälle, Toi neion ison kotihin. Vieri tuosta viikon päivät, Tauti neitosen tavotti, Tuosta vointui vuotehelle, Alkoi villoilla virua.
Päivän Sana
Muut Etsivät