United States or São Tomé and Príncipe ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ala jutella, minä olen valmis. MATLENA. Sitä ajattelin vaan sanoa, että mitä hyvää teille lähtee tästä kuljeksimisesta. Asettuisitte yhteen kohti, eläisitte ihmisiksi ja herkiäisitte pois maita, metsiä kiertelemästä. »Kirjeen mä kirjoitin kullalleni ja toisen tuomarille, Kirjeen mä kirjoitin kullalleni ja toisen tuomarille. Että tahdotkos sa neiti tulla tälle juomarille.» MATLENA. Tuossa oli!
Varjele vakainen luoja. Varjele vakainen luoja, Kaitse kaunonen Jumala, Tätä neittä joutumasta, Saamasta tätä tytärtä, Viinavillin vuotehelle, Hurstille humalahurjan, Olutjuojan olkiloille, Piippusankarin savuille! Varjele vakainen luoja, Kaitse kaunonen Jumala, Joutumasta juomarille, Saamasta kyläratille!
Komendanttikin kowembi paiskaa auki Linnan portit, kosk' on kulda kukkarossa.» »Uutena wuotena» Juteini mielellään sanoo jakavansa seuraavaa: »Pistäsin mä piwon täyden järjen lahjaa juomarille. Sille jok' on siiwotoina hywän sukunsa häwäistys, kaksi kouraa kunniata. Waiwansa walittajalle, joka ruikuttaa rumasti, kapallisen kärsimystä.
Lahjat hyvät, hyödylliset ol'sin minä mielelläni kiitokseta, kunnialla koko joukolle jaellut, yhtä tuolle, toista tälle, vähän kullekin varoista. Pistäsin mä pivon täyden järjen lahjaa juomarille. Sille jok' on siivotoina hyvän sukunsa häväistys, Kaksi kouraa kunniata. Vaivansa valittajalle, joka ruikuttaa rumasti, kapallisen kärsimystä.
Eikö hän nyt kaikkein mieluummin olisi heti suoraa päätä mennyt maatilalle, esitellyt itsensä tuolle vanhalle tunarille, kerskurille, auttamattomalle pelaajalle ja juomarille sekä tämän perheelle ja pyytäisi heitä kaikkia, etteivät taivaan tähden toki ajattelisi pahaa heistä?
Ilokseni soivat kerran Soikoot ainiaan! Kuolinkellot kapakalle Soikoot yli maan! Kunnes sortuu kuolemaan Surmasusi isänmaan, Juopumuksen valta! Kuollon kellot soi! Soivat kerran ennen hälle, Kylän juomarille, Joka viikkopalkastansa Kotiin nälkäisille Lapsilleen ei tuonut ei Penniäkään kaikki vei Kapakoitsijalle. Kuollon kellot soi!
Moni matkassa tulevi, Tapahtuvi taipalella, Joutavalle juomarille, Hurjalle humalapäälle: Kinnas kirpovi kuhunki, Saapukka johonki saapi. Isäntä olutta juopi, Mies se viinoa vetävi; Heponen helyjä syöpi, Varsa varpoja purevi, Pere piinoa pitävi, Lapset nälkeä näkevi.
Mutta minä jouduin juomarille veljelleni suutarin oppiin. Mitä sitten? Heikossa valossa ahdisti hän minua iltasilla ylivoimaisiin ponnistuksiin. Minä kadotin näköni ja sen ohessa sain hirveän päänsyöjän kauhean porotuksen vasempaan ohimoon. Juoksin kaikki lääkärit, ei apua. Lopulta Joroisselän rannalla eräs vanha sairaanhoitaja minut paransi. Se oli ihme eukko.