Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
Hänen varansa olivat kaikki menneet; hänen valitut ystävänsä temmattiin pois hänen silmiensä edestä; hänen setänsä ammuttiin hänen vierestänsä; hänen sisarensa kuljetettiin vankeuteen ja jollakin hätäisellä pakomatkalla täytyi hänen jättää rakastettu puolisonsa ja ainoa poikansa vihollisten armon nojalle.
Mitä puhtain onni kuvastui hänen kasvoillansa: ei mitään puuttunut hänen onnestansa, ei mitään muuta kuin hänen molemmat poikansa. Haluaako teidän armonne ostaa karpaloita? Meillä ei ole muuta tähän vuodenaikaan, kuului hänen vierestänsä lapsen ääni, ja siinä seisoi pikku Vera, kiireestä kantapäähän lehtikiehkuroilla koristettuna.
Hänellä oli suuri pelko, että Toivonen taas rupeaisi puhumaan jotain, josta kansa närkästyisi, ja oli sentähden anonut isältänsä, että hän kokisi hillitä Toivosta, jos se tulisi kovin kiivaaksi. Eikä mennytkään mylläri koko ajan hänen vierestänsä.
"Hän makaa siellä alhaalla heinissä nukuksissa", vastasi Elsa. "Ah, voi! jos hän herää ja ei löydä poikaa vierestänsä, tulee hän raivoksi," sanoi edellinen. "Rauhoitu!" lohdutti Elsa, "minä menen alas talliin ja odotan siellä, siksikun herää."
Ankara anoppi mulla, Appi vielä ankarampi, Sulhonen sitäi parempi: Kylin söi, selin makasi, Poies potki vierestänsä, Ajoi alta peittehensä, Ulos sängystä uhitti; Antoi kyllin kyynäspäätä, Viljalta vihaista kättä, Paljo paksuja pajuja, Mursunluista ruoskan vartta. Pitäminen päätynyttä.
Vakavasti osoitti sen käsi ruumiin päätä, peite oli niin huolimattomasti levitetty sen ylitse, että jos sitä olisi vähänkin nostettu, jos Scrooge olisi sormeansa liikuttanut, olisivat kasvot paljastuneet. Hän ajatteli sitä, tunsi, kuinka helppo sitä oli tehdä ja tahtoi tehdä sitä; mutta hän kykeni yhtä vähän verhoa poistamaan kuin karkoittamaan henkeä vierestänsä.
Hän kuuli verrattoman melskeen, kuuli vierestänsä, kuuli alhaalta maasta ja ylhäältä korkeudesta; ja levottomassa veressään tuntui hänestä vielä kuin olisi kaikki vaipunut alaspäin kiivaalla vauhdilla.
Tai varkaan tuomiosta! On nuorukainen kuihtunut, Hän suree Helmiänsä, Ja ruunu aikaa sammunut On hänen vierestänsä. Langennut tähti. Mä hyrskien, huokaten kohta Jo saavun läp' elämän maan, Ei Luoja, vaan sallimus johtaa, Mä kohta jo levätä saan. Voi entinen poistuva kulta, Sun muistos on kyynelten vuo, Mä vieraissa juoksen ja Sulta Ei kenkänä viestiä tuo!
Ja kun hän perille tuli, niin heti kertoi kerrottavansa. Hirmuisesti suuttui valoisa jumala tätä kuullessaan. Seppele, joka koristi hänen päätänsä, luiskahti alas ohimoilta, kultainen lyyry putosi maahan, hänen muotonsa muuttui. Vihan vimmassa hän sieppasi vierestänsä peljättävän hopeajoutsensa, asetti siihen pitkältä sattuvan nuolen, ja tähtäsi suorastaan lemmittyä neitsyttä vastaan.
Ja hänen vierestänsä nousivat, ikään kuin soiva uhrituoksu, molempain naisten äänet korkeuteen, ihmeellisen puhtaat, totiset ja ylevät; he lauloivat sanat: "Stabat mater dolorosa Juxta crucem lacrimosa, Dum pendebat filius".
Päivän Sana
Muut Etsivät