United States or Cocos Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Työntäkää ulos! käski perämies, ja ohjatkaa vene majan sivulle! Lars Olsson totteli. Lehtiseinämä oli niin tiheä, että oli mahdotonta nähdä, mitä majassa tapahtui tai kuka siellä oli. Pyydän nöyrimmästi anteeksi! sanoi nuorukainen, mutta me kuulimme lehtimajasta huudon ja siksi kiiruhdimme tänne... Luulimme jonkun olevan vaarassa.
Oli kuin oli! Reine Allix ja hän olivat ainakin eläneet onnellisesti yhdessä viidenkolmatta vuoden kuluessa, tuon majan harmaan katon alla, joka seisoi saman kylä-kadun varrella ja sen päässä suurten metsäviikuna-puiden suojassa.
Tulet myrskytuulen lailla, menet niinkuin meri; heijastat ikuiset tähdet illan hämärässä. Majan rauhaisan rakennat sydämehen synkkään, kylvät kuuset kynnykselle, myrtit miesten mieliin; katsot nuorten karkeloita lehtipuiden alla. T
Lautalle palattua kuiskasi Risto kymmenniekan korvaan: "vie sinä pilan viteeksi ruuna Haukiniemeen kengitettäväksi; kyllä minä tän'yönä otan lauttaa vahtiakseni." Kymmenniekka pudisti päätänsä kieltävästi, mutta ei virkkanut mitään. Kuitenkin hän, työn lopetettua, pani rintapaidan päällensä, pesi silmänsä ponttuun reunalta ja kävi majan nurkasta jalkaansa sahviaanisuiset saappaansa.
"Siellä siis ... tuolla on minun vanha kotoni", sanoi hän, "ja miten onnellinen enkö ollut siihen aikaan onnellinen ja iloinen; toivoin ainoastaan omistavani sen sormuksen, jonka nuori joutsen järveen kadotti... Nyt olen saanut sen rikkauden; ja mitä nyt vielä toivoisin? Niin, että voisin unhottaa sen majan, sen lapsen ilon ja tulla toiseksi ihmiseksi kuin silloin olin.
Tuo peuran talilla täytetty lamppu olis tuskin kyennyt valaisemaan majan sisustaa, joll'ei roihuava rompsi tulisijalla olis heittänyt epätasaista paistettansa kokountuneiden päälle. Ja tungokseen tungettuina, pästeihinsä punareunaisiin peittäytyneinä ja linkkuveitsiin vyöhön pistetyin seisoivat lappalaiset.
Käväiskäämme ensin tuossa pensaisessa aitauksessa, oikealla sivulla. Siellä asuu kettu-perhe, joka tähän vuoden aikaan aivan hyvin jo viihtyy Parisin leppoisen taivaan alla. Astukaamme tuon pienoisen majan edustalle, jossa nämä kauniit, leppoiset eläimet asuvat!
Nelin kontin läheni hän mökkiä, etsien jotain rakoa, joka sallisi hänen silmäillä majan sisustaa. Vaan kun hän ei semmoista löytänyt, painoi hän korvansa ohukaista, bambuseipäistä kyhättyä seinää vasten. Hän kuuli kumajavan sorinan ikään kuin useista ihmis-äänistä.
Etkö enää eroo konsa, eikö lakkaa laulus soima?» Eipä armahdusta anna korpi Suomen, lintu Tuonen. Mylvii myrsky: »Vaivas kanna! Lietson sulle tulta suonen. Sydämeesi synkän majan teki lemmen tenho hurja; tekee tuska päähäs pajan, takoo, sikskuin kuolet, kurja!»
Tämä lausui: en tahdo sinua herättää, jos nukut kun minä menen, vaan sanon sinulle nyt kohta jäähyväiset. Ole terve ja reipas äläkä pelkää. Minun on sääli sinua yksinään kun olet täällä ylhäällä vaan miksi et totellut isääsi? Wappu kuuli viimeiset sanat niinkuin unessa. Kuuro jätti majan, sääliväisesti päätänsä pudistaen; tyttö nukkui jo syvintä unta.