United States or Montserrat ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaan mulle on kumminkin jäänyt mieleeni erään sellaisenkin pariisittaren kuva, joka oli vähän toista maata, luonteeltaan kyllä täysi pariisilainen, mutta ei siltä mikään kadun kukka. Viikon verran aikaa olin ollut Seine-virran kaupungissa ja, niinkuin muukalaiset säännöllisesti ovat, niin olin minäkin siellä ensi ajat sekä mykkä että kuuro.
Viimein pysähtyy hän aivan ikkunan kohdalle, kääntää kasvojaan ylöspäin niin paljon kuin saattaa, naurahtaa pihisevästi ja sanoo: Kultu, kultu! Tyttö rupeaa tekemään käsityötään. Kukkelman alkaa kummullaan puhella kauniista ilmasta. Ja yhtäkkiä kehottaa hän: Tule kävelemään minun kanssa. Tyttö ei huomaa. Olisikohan se ... sokea? Mutta kuinka hän sitten saattaisi neuloa? Taikka kuuro?
Se korkea päämäärä, johon sinä pyrit! toisti kreivi mitä hän sillä tarkoittaa... Varmaankin kuvittelee tuo kaunotar, että on kerrassaan suurenmoinen teko voittaa hänet ... kuvitelkoon hän vaan niin ... suloinen, jumalallinen hän on joka tapauksessa. Hän luki lisää. »Jos olen ollut kuuro sinun lupauksillesi ja esityksillesi, olen ollut sitä siksi, että olen epäillyt sinun kohtaloasi.
Hetken perästä hän katsahti ulos ikkunasta ja viittasi Alroy'ta. David lähestyi, mutta peläten jonkunlaista varomattomuutta Honain kohtasi häntä ja sanoi hänelle matalalla kuiskauksella: "muista, että olet kuuro, mykkä ja eunukki." Alroy'n oli vaikea pysyä hymyilemättä, ja Vankeuden Ruhtinas ja kalifin lääkäri astuivat yhdessä kioskiin.
Missä on Hermina neiti?" kysyi kummissaan ja hengästyksissään oleva kornetti. "Hää?" vastasi rohtimen-kehrääjä. "Missä herras-väki on?" kirkasi kornetti vimmatulla äänellä ja katsoi kiivaasti akkaan. "Mitä? Hää?" vastasi akka, pannen tyytyväisenä nuuskaa nenäänsä. Kornetti polki jalkaansa. "Oletko varsin kuuro?" kirkasi hän kovalla äänellä, "minä kysyn, mihinkä herras-väki on täältä matkustanut?"
Hämmästyi kyläinen kansa: "Mittyinen tämä on miesi, saa sokea näkönsä, kuuro täällä kuulonsa takaisin?" Herramme Vapahtajamme kirkasti ruhat ja rammat, paidat valkeat valitsi: "Ruumis Hengen temppeliksi, Henki taivahan taloksi!" Kuiski toinen toisellensa: "Mittyinen tämä on templi, kiuas on kirkoksi nokinen, peräpenkki alttariksi?"
Niin kuin monta vuotta sitten, paloi nytkin valkea pesässä; Posse oli kuuro ja melkein sokea, vanhuuttaan oli se jo paljasselkäinen ja harmaapartainen, mutta alkoi kuitenkin murista, sillä se tunsi jonkun vieraan liikkuvan ulkopuolella.
Meitä oli eräänä iltana koolla paljon iloista väkeä rikkaan Antilan tuvassa, ja sinne tuli eräs vieras äijä, joka oli sekä sokea että kuuro. Kuulonsa hän oli kadottanut neljänkymmenen ikäisenä ja näkönsä kymmenen vuotta myöhemmin jossakin tapaturmassa. Tämä äijä rupesi meidän pyytämättämme kertomaan itsestään.
Minä, epäilemättä: kuulkaa vaan. Onko teidän niin vaikea olla vaiti? Hm! Lurjus! Hän on kuuro! Ketä hiidessä täällä petetään? Kaikki tietävät salaisuuden! No hyvä! Bazil, teidän lakimiehenne?... FIGARO. Te voitte koko illan puhua lakimiehestä. Yksi sana; sanokaa vaan, oletteko tyytyväinen lakimieheen? Laki-mieheen? Ettekö nähnyt lakimiestä? No! ei, en minä ole häntä nähnyt tuota lakimiestä.
En, ystäväiseni, ellen ole kuuro ja sokea, niin uskallan väittää, ettei hallituksella ja neuvoskunnalla ole kaukaisinta aavistustakaan siitä, mitä on tapahtumassa. Ja kun meillä siltä taholta ei ole mitään pelkäämistä, niin enpä totta tosiaan käsitä, mistä tämä päätön melu, tämä silmitön säikähdys ... sanalla sanoen, mitä on tapahtunut?