United States or Barbados ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaan mihinkä minä tällä i'ällä menen? Minun täytyy kestää! Wappu oli synkän näköisenä kuunnellut vanhuksen puhetta. Nyt meni hän nopeasti talohon, tuodaksensa leipää ja viiniä vanhalle miehelle. Mutta varastohuone oli lukittu, kelleri samaten. Wappu meni kyökkiin.
Wappu pyrki päästäkseen hänestä irti ja painoi hohtavat kasvonsa käsiinsä.
Tuuli puhalsi niin aaveentapaisesti häntä vastaan noista kolkoista rotkoista ja loukoista, hän tunsi vielä saman väristyksen ruumiissansa, jota hän muisti lapsuuden aikana tunteneensa, niinkuin siellä todellakin olisi asunut tuo tuima vuorenhaltija, millä Luckard, kun Wappu oli pahankurinen, oli peloittanut häntä vuoteelle.
Wappu, sinun sijassasi minua peloittaisi! Wappu heitti päätään taaksepäin: Kaikkia vielä! sinäkin olet vuorivuohen-ampuja, ja pelkäät noita onnellisia neitoja. Ei saa pelästyä. Sen jälkeen olen minä juossut monen syvyyden yli ja vaikka kyllä olen huomannut että on jotakin, joka minua vetää alaspäin, niin olen kuitenkin pysynyt vakaana ja olen voittanut.
Kiitos Jumalalle, sanovat muutamat, hän varmaan ei ole varsin syvälle pudonnut jos hän makaa noin korkealla hän voi olla elossa! Ehkä Wappu vaan etsii häntä! arvelevat toiset. Nyt nytkäys taas ja köysi heltyi, sitten ytimeen ja luihin asti tunkeva huuto. Se on mennyt poikki! huutavat ihmiset. Ei, se kiintyy taas ehkä se on ilonhuuto ehkä on hän löytänyt hänet.
Jesus, mitä se oli, änkkäsi hän ja vaipui alas penkille. Se oli Kotka-Wappu! vastasi hänelle vihasta vapiseva ääni, ja Wappu seisoi hänen edessänsä kirves kädessä kalpeilla huulilla, tuijoittavilla silmillä, hengästyneenä, niinkuin hurjasti sykkivä sydämmensä olisi tahtonut halaista hänen rintaansa.
Wappu, joka kuuli suhisevan äänen jälestänsä luuli että ajettiin takaa ja riensi umpimähkään eteenpäin. Yö oli käsissä, vaan pimeys ei tahtonut tulla mielestään oli semmoinen valo hänen ympärillään että häntä välttämättömästi täytyi nähdä jo kaukaa. Hän nousi korkealle kalliolle, nähdäksensä tietä myöten ja näki sieltä että hänen takaa-ajajansa tuli ilmassa.
Wappu ei vastannut, hän antausi kokonaan kamalan sydämentuskan ilmoittamiseen. Puhu! käski Stromminger: Mitä tämä kaikki merkitsee? Avaa suusi taikka ! Silloin puhkesi suora totuus rajusti sykkivästä sydämestä, ikäänkuin vuorivirta hävittää kaikki sulut, ja Wappu antoi vihansa virtana kuohua vanhuksen yli. Hän sanoi kaikki, sillä hän oli aina puhunut totta eikä ollut tottunut valehtelemiseen.
Ja sill'aikaa syöksee hän auttamattomasti alas syvyyteen, jos hän menee tainnoksiin, ja sitten on myöhäistä! huusi Wappu epätoivossaan. Minä en odota niinkauan antakaa tänne selvittäkää nuorat ja antakaa nähdä kuinka pitkät ne ovat! Joutukaa!
Hävetkää! huusi Stromminger teidän kaiken pitäisi toki voittaman yhtä tyttöä. Lyökää kekäleet seipäillä hänen kädestänsä, käski hän, vihasta hehkuen, sillä nyt oli tullut hänelle kunnian asiaksi kurittaa tytärtänsä koko kylän nähden. Muutamat juoksivat seipäitä hakemaan oli kuin peto-eläin olisi ollut kaadettava, ja Wappu olikin nyt muuttunut hurjistuneeksi eläimeksi.
Päivän Sana