United States or Tonga ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tervehdittyänsä neitoja, Jaakko Worse aina ensimäiseksi meni konttoriin, joka oli perheen-huoneen takana; ovi siihen oli tavallisesti avoinna. Konttorissa hän tarttui almanakkaan, ja havaitessaan että sillä päivällä oli pyhän Krispinuksen tai pyhän Hieronymuksen nimi, oli hänellä tapana hieroa käsiänsä: "Kuolema ja kirous, senkö pyhimyksen päivä se olikin!
Carinus ei enää ajanut näitä pyhiä neitoja roviolle, vaan heitti heidät sen sijaan sotamiehilleen, ja viattomat naiset, jotka eivät hämmästyneet veristä kuolemata, kauhistuivat häpeätä, joka kovemmin poltti noiden urhoollisten puhtautta, kuin öljyliekit heidän ruumistansa ja vaikka he rohkealla mielellä katsoivat kuolemaa circus-teaterissa silmiin, ajattelivat he hirmulla noita maan-alaisia synninluolia.
"Jos neitoja maailmassa löytyy, jotka ansaitsevat taivaan, niin olet sinä, puhdas enkeli, etevin niistä," sanoi Aksel hiljaan, laski huomaitsematta kätensä Martan käteen ja katsoi hymyillen hänen sinisiin silmiinsä.
Kun Margreta joskus kävi tervehtämässä nuoria neitoja, ikäkumppaniansa ja uskottuja ystäviänsä, ja näki heidän neulovan mitä kauniimpia päänalusia ja jalkatuoleja, joihin syntyi kukkasia heidän kättensä työstä, ja kun hän ajatteli, että päivä oli kokonaan heidän omansa, että he saattoivat lukea, soitella ja kävellä aivan oman mielensä mukaan, niin tunsi hän kyllä itsensä sidotuksi ja arveli, että he olivat häntä paljoa onnellisemmat; mutta eikö hän taas ollut paljoa hyödyttävämpi? hän luuli melkein myös olevansa enemmän rakastettu ja tarpeellinen.
Joukoittain juoppoja on tullut raittiiksi ja varkaita rehelliseksi; ryövärejä, nyrkkipukaria, irstaita neitoja, entisiä pahantekijöitä kaikkein pahinta lajia on ruvennut elämään "moitteetonta elämää". Hävyttömimpiä teaattereita ja tanssipaikkoja on muuttunut hartauspaikoiksi, joista ainoastaan hymnejä ja rukouksia kuuluu.
Jos sinussa olisi rahtuakaan sitä suuruutta, niin et enää pelkäisi onnellisia neitoja, ja tyhjät unelmasi eivät silloin määräisi kohtaloasi, vaan oma selvä tahtosi! Ajatteleppas vähän eiköhän se olisi suurempaa jalompaa? Wappu nojautui ovenpieltä vastaan, oli niinkuin äskenherännyt suuri aatos olisi häntä kohottanut. Niin! sanoi hän lyhyesti ja vakaasti ja laski käsivartensa ristiin rinnan yli.
Ilta oli muuttunut kesäisen yön tummaksi hämäräksi; yhä istui neito puun juurella itkien. Hetken perästä hän nousi seisaallensa. Hän katseli veden kirkkaalle pinnalle. Siellä näkyi ikäänkuin veden neitoja onnellisina, hymyilevinä, soitellen uiskentelemassa.
Tuossa makasi laattialla, vesikiulu vieressä, kuolemankielissä vaimo, joka pari vuosikymmentä takaperin oli seudun kauniimpia neitoja. Leski Heleena aukaisi silmänsä, kuin lapset hiljaa hiipien sisään astuivat. Hän nousi hyvin vaikeasti istualle vuoteeltansa ja katsoi pitkään tulijoihin, niin tarkkaan kuin ilman valoa oli mahdollista kevät-yön hämärässä.
Mutta jos joskus onni sai aikaan sen, että he kulkiessaan sattuiwat tapaamaan jonkun pitäjään herraswäestä, niijasiwat he niin siewästi, samassa sima= ja hymyhuulin ujosti ja kainosti sanoen hywän päiwän. Kun niin sattui, että he tapasiwat jonkun herraswäen neitoja, tuppasiwat sisarukset hänen seuraansa ja nytkös he mielestänsä ylewiä oliwat, kun saiwat käwellä siwistyneitten kanssa.
En minäkään usko niitä olevan vaan kun minä viime vuonna tulin tänne ylös, näin unta, joka oli niin todennäköinen että sitä tuskin olisi voinut uneksi uskoakaan ja nyt minä aina muistan noita onnellisia neitoja kun jotain minulle tapahtuu. Mikä uni se oli?