United States or Eswatini ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eipä olisi hullumpaa olla nyt haukan sijassa arveli renki. Lars Olsson ei tällä kertaa ollutkaan väärässä, sillä todellakin näki haukka lehtimajassa kylpevän tytön, joka oli niin häikäisevän valkoinen, että varmaan olisi itse lumme saattanut häntä kadehtia. On vaikeata päättää, miksi haukka tyttöä luuli.
Lyön vetoa, ettei välimatka ole kahtasataa kyynärää pitempi, ja tuo kivääri kantaa hyvin kahdeksansataa ... se on mainioin rihlaluikku koko Danderydin pitäjässä. Heretkää soutamasta, Lars Olsson, käski konttoristi; minulla on todellakin halu laskettaa luoti sen kylkeen. Sen jälkeen hän tarttui pyssyyn ja viritti hanan.
Lars Olsson otti pyssyn, kiiruhtaen metsään. Hänen seuralaisensa astui takaisin veneeseen. Hyvin ikävä tapaus! valitti nuori mies. Niin on ... mutta ei sitä nyt enää voi auttaa. Nyt ei ole varsin sopiva sää uimiseen. Kuinka niin? Tuuli on aika kylmä. Minusta on hauska pulikoida vedessä aaltojen käydessä. Se on naisen urheiluksi kerrassaan reipasta. Niinkö teistä? Niin.
Mutta, ja nuorukainen hillitsi itsensä, kun ajattelen asiaa lähemmin, on ehkä sentään parasta, että toinen meistä jää tänne, ollakseen avuksi, jos ehkä olisi tarpeen... Lars Olsson, ottakaa minun pyssyni ja rientäkää varkaiden jälkeen... Jos saatte ne näkyviinne, niin ampukaa pelotukseksi laukaus ilmaan, elleivät he pysähdy suosiolla ... pahimmassa tapauksessa luoti niiden koipeen.
Mikä se oli? huudahti nuorukainen ja antoi pyssynsä vaipua; kuulin naisen äänen ... ehkä joku on hukkumaisillaan... Soutakaa, soutakaa, Lars Olsson ... suoraan lehtimajaa kohti! Lars Olsson ponnisti kaikki voimansa, ja pian kahahtivat majan lehtioksat veneen keulaa ja soutajan selkää vasten. Seis, seis!
Hän oli puettu vihreäruutuiseen, hienoon pumpulipuseroon ja päässään hänellä oli leveälierinen olkihattu. Veneen pohjalla oli lyhytpiippuinen pyssy. Kuulkaahan, Lars Olsson, virkkoi nuorukainen, lähtiessämme minä en ollenkaan huomannut tuota lehtimajaa, joka on Västervikslandin poukamassa. Kyllä se oli siellä aamullakin, herra konttoristi, vastasi soutaja; mutta eilen sitä ei ollut.
Ne olivat siis kaksi varasta... Pian maihin ja lähtekäämme ajamaan heitä takaa! huudahti nuorukainen; nopeasti, Lars Olsson! Lars Olsson hyppäsi maihin, ja konttoristi kiiruhti hänen jälkeensä.
Työntäkää ulos! käski perämies, ja ohjatkaa vene majan sivulle! Lars Olsson totteli. Lehtiseinämä oli niin tiheä, että oli mahdotonta nähdä, mitä majassa tapahtui tai kuka siellä oli. Pyydän nöyrimmästi anteeksi! sanoi nuorukainen, mutta me kuulimme lehtimajasta huudon ja siksi kiiruhdimme tänne... Luulimme jonkun olevan vaarassa.