United States or Madagascar ? Vote for the TOP Country of the Week !


MARIAMNE. Minä rukoilen sinua, hillitse mieles! CANZIO. Eräs toinen nainen, jota lemmin äärettömästi. RACHEL. Haa! MARIAMNE. Oivallisesti sanottu. Tämän totuuden edestä kiitän sinua taas. Mutta sano minulle yhtä miehukkaasti eräs toinen totuus: Oletko koskaan lempinyt minua, ehkä niin vakuutitkin vielä viimeisessä kirjeessäs, joka hengitti paljasta helleyttä?

LAURI. Ei niin, vaan »suu avaa kaikkein paimenten», pitää sinun laulaman. Mutta olkoon tässä jo kylliksi, vaikene, kuultele ja pane suus koreaksi »kirkkosuuksi» koska minä saarnaan. Niin, nokipoika, lainaa sinä minulle mieles ja vapaa kieles. »Minä tahdon saarnan saarnata tässä saarnastuolin päällä Pietarin vanhasta kaprokista ja kymmenestä nappilävestä.

ANNA. No, nouse, teeskelijä! Surmaas toivon, Mut en sen toimittaja tahdo olla. GLOSTER. Mun käske toimittaa se, ja sen täytän. ANNA. Sen olen tehnyt. GLOSTER. Vihoissasi teit sen. Se sano uudelleen, niin tämä käsi, Mi lemmen tähden lemmen surmas sulta, Nyt surmaa vielä taatummankin lemmen, Näin syypääks sinut tehden kahteen surmaan. ANNA. Jos mieles tuntisin ma! GLOSTER. Se kielelläni asuu.

Ma jouduin eroon taatostain, jäi äiti huolten vaivaan; nyt mun ei muuta turvaa lain, kuin ja Herra taivaan. »Mua taatto kauan siunas vait, lie surrut vähän vaan; mut äiti varmaan itkee kait, siks kunnes palataanNo niin, sa lapsi, lohduks on, kun itkut pyrkii esiin; jos mull' ois mieles viaton, myös mun sais silmät vesiin. Hoi, kuule, uljas linnamies, vai kelmeäks sun nään?

Malta jo mieles ja ymmärrä, että miehille meistä on vaan estettä, vaivaa ja hankaluutta, Tule kinaamatta kauniisti kanssani! Vaan mihinkä meidät lähetät, hyvä veljeni? EBBA.

Ma mustin purjein purressa uin Yli aavojen hyrskiväin; tiedät, kuink' olen murheinen, Ja loukkaat vain mua näin. Kuin tuuli on mieles uskoton, Se liehuu pois ja päin; Ma mustin purjein purressa uin Yli aavojen hyrskiväin. Ja aallot ne vyöryvät tyrskyin Vain rantahan; Ne paisuu, vaipuu hyrskyin Vain santahan. Ne voimakkaat on, nuivat, Yhä saapuvat nuo; Ne viimein vimmastuivat, Mit' auttaa tuo?

Oil aika, jolloin riemusta Löi rintani: "tik, tak". Ma lasna juoksin; povesta Vaan kuului näin: "tik, tak." Kun äidin helmaan uinahdin, Löi sydän hiljaa: "tik." Ja leikkimään kun havahdin: "Tik, tak, tik, tak, tik, tak." Kun nousin nuorukaiseksi. Löi rintani: "tik, tak." Ja veri kuohui kuumaksi, Kun suonet soi: "tik, tak." Oi mieles' onko maailmaan? Sen vaaroihinko? "Tik!"

Tulolle totuuden luo auki mieles ja tiedä, että heti kun on valmiit sikiön aivot sielun-elimineen, iloiten tuosta luonnon taitehesta ens-Luoja saapuu, siihen puhaltaen nyt hengen uuden, ikivoimaa täyden, mi kaiken siinä toimivaisen ottaa olentohonsa, yhden sielun siittäin, mi elää, tuntee, tietoiseksi tulee.

Tyttärien laulun lomassa Pekka alkoi laulaa luikutella valssin tapaista juomalaulua, jossa jokaisen värsyn lopussa kerrataan: Juo ja laula ja juo ja laula ja juo. Laulu kuului näin: Jos tahdot iloa nautita niin juo. Jos tahdot välttää tautia, niin juo. Sillä viina se saattaapi iloiseks' sun mieles' niin kauan kun suussasi liikkuupi kieles j.n.e. Jos olet nuori ja naimaton, niin juo.

EROS. He ovat lyödyt; hyötymme on yhtä Kuin kauniin voitto. SCARUS. Selkään heitä haudo Ja niinkuin jänist' iske takakoipeen; Juoksusta hauska piestä! ANTONIUS. Kerran maksan Puheesi lohdukkaat ja kymmenesti Tuon reippaan mieles. Tule! SCARUS. Jäljess' onnun. Kahdeksas kohtaus. Aleksandrian muurien edustalla. ANTONIUS. Leiriinsä hänet karkoitimme.