Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. toukokuuta 2025
Ja niin tuli ilta, ukko Swart tuli kotiin ja Wittin emäntä sanoi hyvästi eikä enää kestänyt kauvan ennenkuin kaikki olivat sängyssä. Kuu kuumotti ikkunasta ja seinäkello naksutti: tik tak! tik tak! Swartin emäntä näki kauheita unia.
Suuri kello, suuri kello kirkon tornissa Vahdin kanssa, vahdin kanssa astuu sovussa. Yöks' jo päivä taipuu, Lapset maata vaipuu. Tik ja tak ja tik ja tak ja tik ja tak ja tik. Vanha kello, vanha kello käypi seinällä, Huutaa meille, huutaa meille: nouskaa sängystä! Aamuhetki raitis Onpi kullan kallis! Tik ja tak ja tik ja tak ja tik ja tak ja tik. Niin käy aika, niin käy aika Luojan tahdosta.
"Ei ihmisen pidä elämän kiitosta tavoitellakseen, mutta uskollisen ja ahkeran pitää hänen aina oleman." "Tik, tak, tik, tak, tik, tak." Aamulla petti uni molemmat, mutta enemmän Topiaan. Josu heräsi ensiksi, keitti kahvin, veti kellonsa ja herätti sitte Topiaan, virkkaen nauravalla suulla: "Kellot ovat kohta seitsemän." Topias hieroi unen silmistään ja otti herättäjän pienen käden käteensä.
Jo näkyi rakas järvi, jo näkyivät ikihongista salvetut harmajat rakennukset, jo näkyi tuuliviiri Yli-Tuomon talon päädyssä ja jo kuului hopean heleä ääni rapuilta, siinä olivat häntä vastassa Helka ja Topi. "Tik, tak, tik, tak, tik, tak," nipsutti kultasyrjäinen kello tuolilla. "Uskollisuudesta ja ahkeruudesta," kuiskasi kellon omistaja unissaan.
Tytöt, kumpikin kiilloittivat tuon vähäisen hopeakellon, vaan saivat vasta myöhään illalla ilon nähdä sen hopeakarvaisena; sillä pitää hopeakelloa ruutipussin läheisyydessä ei todellakaan ole hyödyllistä metallin kiillolle. Oli jo iltapäivä, ja tuo kiillotettu kello, joka oli asetettu käymään, naksutti tik tak, tyttöjen suureksi iloksi.
Seinäkello naksutti: tik tak, tik tak. Oli toinen helluntaipäivä vuonna 185 . Ukko Swart istui nojatuolissaan päivällisen päälle piippuaan poltellen ja mielihyvällä muistellen suloisia luumukeiton möykkyjä, joita eukkonsa oli laittanut hänelle. Lempeä aurinko paistoi niin lämpimästi sisälle, ja säteet leikkivät lattialla.
*Nuotti:* »Ukko Noa». Lapset heiluttavat käsiään matkien kellon heilurin liikettä: tornikellon hitaasti, seinäkellon nopeammin, taskukellon hyvin nopeasti. Laulu samoin. Kelloja oon, kelloja oon monta tehnyt mä, Hiljaa käyvät, hiljaa käyvät, vinhaan välistä. Aika meiltä vilkkaa, Kun tuo kello kilkkaa, Tik ja tak ja tik ja tak ja tik ja tak ja tik.
Hän jo siinä ryöpyssä hymyili leveästi, irvisti ihan, hieroksi kupeitansa ja puheli: Vot tak kylpy!... Vot! Valjai!... Matkaasi ryöpystä, valjai! komensivat poliisit silloin ja Herraa hartaasti kylvystä kiittäen tallusteli hymyilevä Iivana pukimiaan kokoilemaan. Mutta hullummin kävi Ropotin. Hän, itsepintainen, ei älynnyt nöyrästi alistua esivaltaa tottelemaan.
Sur, sur! sanoi rukki, tik, tak! sanoi kello; Posse, talon uskollinen koira, haukotteli ja näytti miettivältä siinä kun istui valkeesen tuijottaen kaikki oli yksitoikkoista ja niin hiljaista, että itse hiljaisuus kuului. Tämä näkyi ikävystyttävän tyttöä, jota jo monasti oli muistutettu istuessaan pitämään jalkansa hiljaa; vaan sepä ei olekaan helppoa, kun veri vilkkaana virtaa suonissa.
Rengit ja piiat olivat tänään koristaneet tuvan kukilla ja viheriäisillä lehdillä ja lehtien kanssa olivat he tuoneet tupaan turilasia, jotka nyt lentelivät ympäri huoneessa. Kakluunin edessä makasi Vahti-koira, kuorsasi ja ähkyi unissaan, ja penkillä istui talon musta kissa ja kehräsi torkkuen. Ja kello naksutti: tik tak! tik tak!
Päivän Sana
Muut Etsivät