Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Sua aattelen alati ja ma mietin mielessäni: Tule, tule lempilintu, tule äidin nuori nuppu. Kuuletko viuhua vihurin? Oi, jospa kevät jo oisi! HELKA. Kevähässä kerkän mieli, neien suuressa suvessa, pojan mieli metsän tiellä, taaton miel' kalan kudussa. Eipä ole emolla mieli metsähän eikä merelle, ei iloja kesän hän itke eikä talven tanteria. Syli tyhjeä tapaavi: Kussa viivyt äidin kulta?
Kyyhkynen on etelättären luonnon emon lempilintu, ja sentähden sen sulka pitää olla tämmöisissä asioissa, vaan sitä ei tiedä moni, eikä yksikään muut kupparit.
HERRA ANTREAS. Tuossa kilukka minunkin puolestani: jos toinen antaa, NARRI. Pitääkö olla lemmenlaulu vai siveellinen laulu? HERRA TOPIAS. Lemmenlaulu, lemmenlaulu! HERRA ANTREAS. Niin, niin; minä en siitä siveellisyydestä välitä. Mun helttuni, miss' olet, hintu? Oi, kuule, tääll' on lempilintu, Joka laulaa liirettää. Tule, tule, armas hempi, Hämyn tulless' alkaa lempi, Tyhmäkin sen älyää.
Eipä suussa Suomen kansan Maistanut mesi makia, Kun on pietty piipun pohja, Tupakalla turmeltuna; Vaan jos lintu liikkehillä Olis entinen elossa, Soisi vielä Suomalaiset Näkevänsä näillä mailla: Viel' on mielessä monella, Huulilla maku hunajan. Lennä vielä lempilintu, Tänne kaunoinen kananen, Kuin oot kauvaksi saonna, Lentänynnä loittomaille, Yheksän meren ylitse, Meren puolen kymmenettä!
Onpa tietty tietyssäni, Mesimarja mielessäni, Lempilintu liitossani, Sinisorsa suojassani, Jok' on mieltynyt minuhun, Minä mieltynyt hänehen; Hänell' on ihanat silmät, Minulla syän suloinen. Ei hän heittänyt minua, Eikä yksin jättänynnä; Omaksens' on ottanunna, Kullaksensa kutsununna, Kaunoksensa katsonunna, Valkiaksensa valinnut.
Hänen hiuksensa olivat ruosteenkarvaiset, katsanto viekas ja terävä, suu myös sulava, ehkä melkein liian leveä. Varreltansa oli hän lyhyt, mutta harteva ja palleroinen, ja vahvaksi sanottiin häntä myös. Tämän kaltainen oli veljesten lempilintu männistön suojassa.
Toinen kohtaus. HELKA. AINIKKI tulee suksineen, asettaa ne lieden ääreen ja kuivaa huolellisesti. AINIKKI. Täss' olen takaisin, äiti. Lunta niin sankasti satavi, ilman suksia olisin erämaahan eksynynnä. Suo emo, sinua autan, raskas on raa'anta sinulle, olen nuori, voimakkaampi... Surut suurina tulivat niinkuin pitkät pilvenlongat; kussa kuljet kuopukseni? missä lennät lempilintu?
"Noh, kerrohan nyt toki eteenpäin", muistutin häntä toistamiseen. "Niin sitten, sitten , sitten ilmestyi näkymölle eräs pienen talon tyttö. Alma oli hänen nimensä. Hän oli kaikkein nuortenmiesten mielitietty ja lempilintu. Kaikki hänen perässään hyppäsivät kaupaten mielisuosiotaan.
Sanan virkkoi, noin nimesi: "Luulin kukkuvan käkösen, lempilinnun laulelevan; ei käki kukahakana, lempilintu laulakana: tääll' on koirani komehin, otukseni oivallisin otsosen tuvan ovella, miehen kaunon kartanolla!" Vaka vanha Väinämöinen siinä otsosen tapasi; säteriset sängyt kaati, sijat kultaiset kumosi.
Päivän Sana
Muut Etsivät