United States or Andorra ? Vote for the TOP Country of the Week !


»Brittiparat», Sallustus virkkoi, »onpa heillä vielä jotakin hyvää tarjolla, he antavat meille ostereita.» »Toivon mieluummin, että he hankkisivat meille gladiatorin», sanoi edili, joka yhä hautoi mielessään amfiteatterin tarpeita.

Onpa niinkin sattunut, että on jouduttu niin etäälle ihmisasunnosta, jotta eväs on loppunut ja on täytynyt teurastaa varaporo. Muutamia tuntia myöhemmin näemme matkustajien hiljaista vauhtia kulkevan pitkin lumikenttää, revontulten kaarenmoisesti säihkyessä ikäänkuin kunniahohteena heidän päänsä päällä.

Onpa todellakin varsin omituista nuoren miehen ajatella, että jossakin täällä maailmassa elää, hänelle tuntemattomana, se nainen, joka tulee hänen osaksensa ja joka hyväksi tahi pahaksi yhdistyy hänen elämäänsä. Ken ei ole lukenut satua ruhtinaasta ja ruhtinattaresta, jotka juonikas haltiatar lumotussa unessa näytti toisillensa, ja joiden hän sitten antoi hakea toinen toistansa vuosikausina?

KERTTU. Niin, herra jesta, onpa se yhtä kaikki vähän sommoo. Mittään arvelovat tytöt siellä kotpuolessa, kun kuulovat, että min' oon jo kihloissa? Eiköön nuihin käy vähän katteeks'? Minä kauhistun. HEIKKI. Elä ole milläsikään. Kyllä se siitä tasaantuu. TOINI. Tiesinhän sen, rakas Gertrud. Sinä kun olit suloisin ja viehättävin kaikista, niin olihan luonnollista, että sinut ensiksi vietäisiin.

"Onpa niinmuodoin joku yhtäläisyys maisterin ja minun käynnilläni tässä paikassa minä tulin tänne mietiskelemään, kuinka linnoitukseen olisi hyökättävä, ja maisteri, kuinka ihmissydän olisi valloitettava." "Hm!" sanoi pappismiehemme ja näytti olevan hämillään.

Ei varmaankaan ole huvituksia ja tuttavuuksia puuttunut... Suoraan sanoen, niin vähäpätöinen vahinko kuin minun ystävyyteni menettäminen on kai tullut monin kerroin palkituksi... Torsten! sanoi Ebba nuhdellen. Onpa tosiaankin, vastasi Eeva hymysuin, monin kerroin palkituksi! Sallikaa, kreiviseni, minun tässä esittää teille yksi palkinnoistani.

"Kyllä jo olen väkeviä liiaksikin saanut tän' iltana", virkkoi Olivier raukka; "onpa minua melkein hukutettukin väkeviin juomihin. Tuota hiiden kurpitsia! Annas mulle vaan tilkkanen vettä, veikko kulta et toki suinkaan antane minun sitä turhaan pyytää? Taikka, jos niin tahdot, anna tuopillinen kylmää kaljaa". "No, jos ei muuta", virkkoi Heikki, "se ei saa puuttua.

Tukkilaisia tulee pirttiin. TUKKILAINEN. Hyvää päivää. TURKKA. Mitä väkeä te olette? TUKKILAINEN. Tukkilaisia ollaan. Olisikohan tässä talossa tilaa? TURKKA. Ruvetkaa taloksi ja olkaa kuin kotonanne, siivolla ja siististi. TUKKILAINEN. Onpa oikea talo! Mitä työksemme, käskekää! TURKKA. Että työ kävisi sitten reippaammin, niin alkusiunaukseksi laulakaa. TUKKILAINEN. Tässä talossa on hyvä isäntä!

Onpa esimerkkejä siitäkin, että Ruotsin hallitus itsetietoisella toiminnallaan edisti tätä ruotsalaistumista. Kustaa III:nnen sivistynyt, taiteita ja kirjallisuutta suosiva aikakausi vaikutti luonnollisesti vielä tehokkaammin suomalaisuuden uhkaavaan perikatoon. Korkeamman, loisteliaamman sivistyselämän lumous on valta, jota vain harvoin mikään alempi ja vaatimattomampi kultuuri voi vastustaa.

»Onpa siinä puheessa hiukkanen sotataidon tapaista», vastasi kapteeni, »vaikka kyllä sinä koko hurjasti ja loukkaavasti puhuttelet korkeaa upseeria. Mutta mielestäni on parasta antaa tämmöiset vallattomuudet anteeksi marssilla oltaessa; sallitaanhan semmoisessa tilaisuudessa julkijumalatontakin vapautta kaikkien kansojen sotaväelle.