Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Illan varjot häälyivät jo ilmassa, ja taivahalta lähtevä kaita valo, iltaruskon punainen kajastus, välkkyi hämärällä kadulla. Minä kolkutin hiljaa ovelle; se avautui heti. Minä astuin kynnyksen yli ja jouduin täydelliseen pimeyteen. Tänne! kuului vanhan vaimon ääni. Teitä odotetaan. Minä astuin haparoiden pari askelta; luinen käsi tarttui minun käteeni. Oletteko Frau Luise? kysyin minä.
Tunnuslause tuo väkevä: »Sota on soipa hurmeheton juurella Kalevan tammen!» Miekat maan alta helähti, toiset paistoi taivahalta, maan päältä elävät iski, vainajat tuvilta Tuonen. Se oli kaarti kansallinen. armeija alinomainen. Liehui päivän Suomen lippu. Pyhä valtavaakunamme! Punakeltainen, palava pilvissä pimeän pohjan, maassa kansan marraskuisen.
Yön epätoivo, hämmästys Ja ulapalla eksymys Mun syöksi kurimusta kohti; Vaan silloin taivahalta hohti Valoisan tähden välkähdys. Nuo tähdet Jumal-asunnoista Meist' epätoivon tuskat poistaa. Ja kukkasaaret saarta vasten Uneksuu lailla autuasten, On meri hetkeks tyyntynyt.
Tahtoi meri taideniekaks tulla, lepäs tyynnä, peilipintaisena, kajasteli kaikki ilman kaaret, rannan raidat, suvi-illan ihmeet; kysyi vanhemmalta veljeltänsä taivahalta: »Oonko taideniekka?» Päätään pudistaen veikko virkkoi: »Viel' ei riitä, viel' et taideniekka.»
Mä syntynyt oon Olympon mailla, Oon taian-taitaja vertaa vailla. Kuun taivahalta mä kutsua voin, Kun liikkua lauluini lumon mä soin. Mink' Egyptin taitavi oppineet, Min Persian viisaat on virkkaneet, On mun, mua kuulevi henget maan Ja aaveet manalan mahdikkaan.
"Jonka sankarityöt", sanoi Richard, "niin usein ovat maineen torvea täyttäneet! Onko se mahdollista onko todellakin niin? Saattoiko tähti, semmoinen kuin sinä, pudota ritariston taivahalta, kenenkään tietämättä mihin sen tuli oli sammunut?" "Hae pudonnutta tähteä", sanoi erakko, "ja sinä löydät vain likaisen limaläjän, joka ilmojen kautta kiitäessään hetkisen loisti näennäisellä valolla.
Koru uusi laita joutuhun! Ei ollut eellinen niin kasia. MEFISTOFELES. Herrasta kaikk' on leikin asia! FAUST. Tee kohta niinkuin määräsin, Ota naapur-akka liittoihin! Kun perkel' oot, ole kelpolailla, Ja muista: koruja hän on vailla! MEFISTOFELES. Kyll' armias herra, tarmoni alta! Nuo lemmen narrit taivahalta Vois kuita ja tähtiä singahuttaa, Jos henttuja vaan se hauskututtaa! Naapuri-rouvan talo.
Ja jäljessä toi toinen kattilaa Tulisten hiilten alla hehkuvaa: Näin ilmi helvetti Nyt uhkasi. Härnistäin miekkaa toinen karjahti: "Nyt tänne lapses!" "Sen vei enkeli! Kun armoa ei teiltä riittänyt, Sit' olen taivahalta pyytänyt." "Vait! istu kattilaan Nyt kiehumaan!" Näin komentaen, nilkosilmiään Hän toverilleen paahtoi ähmissään. Kas silloinpa, kuin iskein valkeaa, Uroolta vaimo miekan sivaltaa!
Ilon hurmaavat sulo-äänet Taivahalta sa lainatkos; Maan sa täyttänet niillä, ääret Riemun rantojen mitatkos! Mutta kuoloa vuottavalle Väsyneelle sa soitta'os Sävel hiljainen, taivahalle Mi sielun kantaa, ja vaipuos! Tyhjyys. Tyhjästä Luoja maailman loi, Tyhjäst' on alku elon. Vaan tyhjyys sieluni, oi, oi... Ken elähyttä mielen voi? Ken siitä tekee selon? Oi, tyhjyys, suuri avaruus!
Jos olet mun, Ei myrskyt taivahalta näy. Ei ruoho lakastu, Ei lehti kellastu, Ei jäädy aallotkaan, Hymyilee taivas vaan, Ei tule talvi, vaikka näyttää, Vaan kevät sydämeni täyttää, Jos olet mun. Syys lähestyy. Jok' aamu kukat kyynelehtii, Jok' ilta heist' yks surkastuu.
Päivän Sana
Muut Etsivät