United States or Honduras ? Vote for the TOP Country of the Week !
Silloin oli reki jo joutunut portaiden eteen. Portaille kiirehtivät maisteri ja Iida-mamseli, kirkkoherra ja rouva Stiina kaikkien kirkkoherrojen rouvien nimi on Stiina. Reestä nousi ylös mies, oikein pitkä mies, jolla oli nenän alla pitkät virkakarvat, niinkuin minullakin, ja pienet pyöreät silmänsä hehkuivat kuin Mirrin silmät iltasella.
Kuuluu kellot, kalkkanat, Ulkon' orhit kuopivat, Talohon käy kosijoita: Tyttö, säpsähtäen noita, Heräjääpi aitastaan Ylkävierait' ottamaan: Silmäns' unen sikkarassa, Korvans' unen kokkarassa, Pääns' on turrin tarrillaan, Suunsa mirrin marrillaan: Kosiotpa peljästyvät, Ovest' ulos peräyvät, Ratsuin kellot helkähtää: Tyttö parka yksin jää.
Maija sai lainaksi lukkarin kissan ja kestitsi sitä niin maidolla ja jauhopuurolla, ettei mirri ollenkaan välittänyt rotista. Vai niin, sanoi Maija, aijotko sinä olla minua ovelampi? Sitte antoi hän mirrin nähdä nälkää kaksi päivää sillä seurauksella, että mirri söi häneltä parhaan kukonpojan. Jotainhan täytyy saada, kun on pyydetty vieraaksi. Saitko jotain? kysyi Matti. Sellainen!
Pitkä äänettömyys seurasi, jota kellon naksutus ja mirrin hiljainen hyrinä vain hiukan häiritsivät. Viimein nousi Reeta akkunan poskesta ja läheni kissaa, joka silityksen toivossa köyristi hieman selkäänsä ja raukeasti longahdutti silmiään. Pahasti pettyi kuitenkin mirriparka, sillä Reeta otti sen syliinsä, tempasi seinän huolaimesta aitan avaimen ja riensi ulos.
Kuolinvirteen herännyt pieni Annikin, enemmän seuran vuoksi kuin todellisesta surusta, yhtyi vuodattamaan kyyneliään yhdessä sisarensa kanssa; vaan hänen huolensa haihtui pian, kun hän sai pikku mirrin siliteltäväkseen, niin että hän jo hetkisen kuluttua mirrineen jatkoi viatonta untansa.
Inkeri meni nostamaan pataa tulelta ja rupesi ammentamaan rokkaa vateihin, Siljakin saapui maitoraintoineen; Annaliisan tuoppi ja Mirrin kuppi saivat siitä täytensä. Ruvetkaa ruualle, kehotti Inkeri. Johan nyt on nälkä. Pölkkypurolaiset viipyvät kenties kauankin. Mielihyvällä istuutuivat vanhukset höyryävän rokan äären. Annaliisa asettui Pentin viereen. Pikku Heikki heräsi.
Uni huomiseksi vaivan poistaa pienoltain. Samuli S. Mirrin uni. Pikku mirri, miirisilmä nurmikolla nukkuu, käki koivun latvuksessa vieressänsä kukkuu. Päivä paistaa heleästi, pääsky piiskuttavi, itikkaiset inisee ja paarmat parajavi. Mirri mielin vetelevi ihanata unta; näkee talvipakkasta ja hyvin paljon lunta. Kuulee hiiren ripinätä aitan sillan alta... Nauramatta iloissaan ei mirri olla malta.
Se rupesi rappujen eteen pitkäkseen ja kun pääskyset lentelivät siitä sivu, niin se käpälillään niitä tavoitteli. Siitä pääskyset suuttuivat ja hyvin äkeästi tirskuen lentää tuijasivat niin liki Mirriä, että niiden siivet sipsahtelivat Mirrin viikseihin.
Ei hän kumminkaan laulaa hyrrittänyt, vaan sen toimen hän oli jättänyt yksinään Mirrin tehtäväksi. Silmät ne tuijottivat sukan kutimeen, vaan näytti siltä, kuin ne olisivat olleet tykkänään toisessa toimessa. Välistä vetäytyi hänellä toinen suupieli nauruun, välistä taas koko suu, tehden kaksi poimua kumpaankin suupieleen, Silloin hän seisaalleenkin hypähti ja käsiään rimpoili.
Nyt kului koko kesä niin hauskasti, ettei sitä köyhillä sanoilla kuvata voi. Aamusta iltaan olin mirrin kanssa pihalla. Meidän yhteisestä elämästämme tulisi kokonainen kirja. Niin rikasta ja vaihtelevaa se oli. Mutta sitte tuli syksy ja syksyllä syntyi minulle pieni sisar, jolle annettiin nimeksi Miina. Siihen asti kuin sisar minulle syntyi oli äiti minun omani.