United States or Guadeloupe ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Vai sieltä!... Eikö sitä Antti Ihalaista näkynyt jo tulevan?» tokaisi Kanasen Maija Liisa kahvin kohtalosta huolissaan. »Ei sitä sieltä päin näkynyt», vastasi Kokko, joi uudestaan ja kysyi: »Riittääkö siinä tuossa teidän kaivossa vettä koko talven ajan?» »Riittäähän siinä... Vai ei sitä Ihalaista kuulunut siellä», vastasi Anna Liisa. »Ei», vahvisti Kokko.
Mäellä nyt katsellaan Ensin tokko Missä muiden kokko Lyö jo leimuaan. Kas, nyt pojat tulen virittävät, Hirmu elementti ryhtyy Raivokkaasti syömähän! Tyttöset ne laulaa lirittävät, Käsitysten nuoret yhtyy Leikkiä nyt lyömähän! Kun jo tervakset ja havut Räiskyy parhaillaan, Pilvilöinä mustat savut Pääsee leijumaan, Punaisna kuin keitto-ravut Kaikk' on toimessaan Pyssy paukahtaa! Järkähtääpi maa!
Ja vieläkö nytkin tekisit, mitä silloin lupasit? Ethän jätä minua enää koskaan! Olemmehan kumpikin jo kauan tienneet, että tämä kerran tapahtuu. Kokko on sytytetty. Antti, Antti, katso kirkkoa! Voi tuota juhlallista loistoa! Näyttäähän kuin koko kirkon sisus olisi tulessa. Tämä on juhlallinen hetki. Kuuletko? Kuinka kauniilta se kuuluu.
Mont' olen päiveä pälynnyt, monta yötä uiksennellut näitä väljiä vesiä, ulapoita auke'ita; enk' on tuota tunnekana, arvoa, älyäkänä, kumpi kuoloksi tulevi, kumpi ennen ennättävi: nälkähänkö nääntyminen, vai vetehen vaipuminen." Sanoi kokko, ilman lintu: "Ellös olko milläskänä! Seisotaite selkähäni, nouse kynkkäluun nenille! Mie sinun merestä kannan, minne mielesi tekevi.
Tarkalla huomiolla ja pitkällisellä tottumuksella on Kokko oppinut erottamaan urosilveksen jäljet naaraksen jäljistä, siitä, että naaraksen kaksi keskimmäistä kynttä takajaloissa ulottuvat pitemmälle kuin uroksen. Kaksikymmentä ilvestä on hän saanut ansoilla.
Viisaimmaksi, rohkeimmaksi ja kestävimmäksi kaikista ylisteli hän "vanhaa Piskiä", jonka nimeä hän kertomuksissaan aina lausui omituisella, kaipausta ja rakasta muistoa osoittavalla äänenvärähdyksellä. Yhdeksästätoista karhusta, jotka Kokko oli tappanut, oli Piski ollut kahtatoista kaatamassa mukana.
Korkealta kokko lenti, halki pilvien havukka, allit aaltojen seliltä, joutsenet sulilta soilta; pieniäki peipposia, sirkkuja sivertäviä, leivoja satalukuisin, rastahia ratki paljon, ilmassa ihastelivat, hartioilla haastelivat, tehessä isän iloa, soitellessa Väinämöisen.
Emä nousi puuhun ja ammuttiin, vaan pojat jatkoivat pakoa, kunnes toisen koirat ottivat ja toinen viimein nousi puuhun ja ammuttiin. Se oli ainoa kerta, jolloin Kokko yhtenä päivänä sai 3 ilvestä. Monta kertaa on hän tappanut 2 ilvestä samana päivänä; kerran 4 ilvestä neljään päivään ja kerran 5 eräällä retkellä, joka kesti 8 päivää.
Vahinko, jota he muinoin tekivät, oli hirveä. Kokko kertoi kerran 18 vuoden ijässä, astuessaan eräänä pyhänä äitinsä kanssa kirkkoon, nähneensä liikuttavan näyn.
Siellä on sittemmin ollut monta hurmaavaa hetkeä sekä näiden pienten mullosten että suurten lohien kanssa, mutta ei yhtään mielenliikutuksellisesti tämän ensi-illan veroista, kun Kokko kehoittelee: »Alkaa nyt päästää siimaa kohta se ottaa ... kohta ollaan sillä hollilla» ... ja kun se silloin ottaa.