United States or Egypt ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun hän ajatteli vaimoaan, omaa rakasta Marianneansa, jonka iloista raskaudentilaa hän hellästi jumaloitsi, tunsi hän ääretöntä surua noita häpeällisiä, päivänvaloa pelkääviä ja halveksittuja raskaudentiloja kohtaan, kaikkia noita onnettomia naisia kohtaan, joille äidiksi tuleminen on katkera koetus.
Vieras kerjäläinen ne ainakin tunsi, sillä nehän ne olivat riistäneet häneltä kaiken, mikä oli rakasta, kaiken, mikä oli säästynyt sodalta, niin että hänellä nyt ei ollut kotia eikä leipää, vaan ainoastaan kaksi turvatonta lapsenlasta, jotka ilman häntä olisivat olleet aivan hukassa.
Minä tunsin erään nuoren tytön, joka paljon kulki kylää ja oli hyvin valmis lyömään nippiä ja näppiä nuorten paarissa kieli oli hänellä myöskin hyvin sukkela, ja nytpä ajattelin: Riikan kanssa rupean seurustelemaan Anna-Liisan kiusaksi saapa hän nähdä, etten häntä yhtään kaipaa en yhtään häntä en ollenkaan rakasta!
Neiti Skytte riuhtaisi itsensä irti. Kuulkaa, sanoi hän, kun Drake jälleen läheni häntä, kuulkaa minua ja... Maria, sanasi ovat turhat. Minä tunnen sinut, minä olen katsonut sisimmälle sieluusi. Sinä rakastat minua... En, lausui Maria silmät säteilevinä, minä en rakasta sinua... Valehtelet. Sinä rakastat minua, tahdot seurata minua, olet varustautunut tätä hetkeä varten.
Oli kaunis päivä ja itse olin niin sanomattoman ilonen, että nyt olin vapaa, että nyt liitelin kotia päin, kaikkea tuota tuttua ja rakasta kohti, että kohta olin oleva siellä missä hän oli, kohta olin näkevä hänet, kuunteleva häntä ja puheleva hänen kanssaan, eikä nyt mikään epäilyksen eikä epätoivon ajatus päässyt mielessäni valloille! ja kaikkialla ympäristössäni näkyi olevan sama rauhallinen ja hilpeä mieliala kuin minussakin, kaikki näkyi tuntevan samaa sisällisen vapautuksen riemua ja samaa raitista elämän halua kuin minäkin.
Niin Liina! Kiusauksen hetkinä olet ollut pelastava enkelini. ANTTI. Oi Liina! Miksi itket? Miksi vetäydyt pois? Etkö rakastakaan enää minua? Oi minä aavistan: poissa ollessani on joku toinen voittanut rakkautesi! Niinkö? Se on sulle parahaksi! Hi, hi, hii! Liina! Sano! Onko se tosi! Etkö rakasta enää minua? Onko joku toinen voittanut sydämmesi? LIINA. Antti, sinua rakastan ja yksin sinua!
Taannoin hänen päähänsä pälkähti ruveta vakuuttamaan minulle, että minä olin tullut häntä kehtaan entistä kylmemmäksi, sekä ett'ei hän rakasta ketään muuta kuin minua, että hän ainiaan on rakastava ainoasti minua. Ja tämän ohessa hän rupesi niin itkemään... Tämä se siis oli ... oli juuri päästä huuliltani, minä purin kieleeni.
Joka ei rakasta veljeään, hänellä ei ole iäistä elämää. Vain veljeään rakastavalla on iäinen elämä, joka asuu hänessä.» Vielä yksi sana, rakkaat veljet. Yhdestäkään asiasta ei voi tietää, onko se hyvä vai paha, ennenkuin on koettanut toteuttaa sitä elämässä.
SICINIUS. Minä seuraan. Toinen kohtaus. Capitoli. 1 PALVELIJA. Joutuun, joutuun! He ovat kohta täällä. Kuinka monta mitä on konsuliksi pyrkijää? 2 PALVELIJA. Kolme, sanotaan, mutta kaikki luulevat, että Coriolanus vie viran. 1 PALVELIJA. Uhkea mies, mutta saakelin ylpeä. Eikä rakasta rahvasta.
Silloin huutavat kaikki maailman äänet: katso, Herramme ja Jumalamme on täynnä rakkautta, armoa ja laupeutta. Ei yksikään rakasta niinkuin hän. Mutta Jumalan ääni lähenee ihmistä ukkosen jylinässä, tuulen hiljaisessa huminassa sekä meidän omassa tunnossamme, ja tunkee sydämmeemme kysymään samaa: rakastatko minua? Mitä on meidän vastaaminen?