United States or Andorra ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jonkunlainen hyvänluontoisuus miehen kasvoissa, kun annoin sen hänelle, rohkaisi minua kysymään häneltä, tiesikö hän sanoa minulle, missä Miss Trotwood asui, vaikka olin tehnyt tämän kysymyksen niin usein, että se melkein kuoli huulillani. "Trotwood", vastasi hän. "Maltappa. Minäkin tunnen sen nimen. Vanha lady?" "Niin", sanoin minä, "jotenkin".
Heti saavuttuasi sinne, tulee sinun minun nimessäni sähköttää sir Henry Baskervillelle ja kysyä, onko hän löytänyt minun kadottamani lompakon, sekä pyytää häntä lähettämään se vakuutettuna asuntooni Baker Streetin varrelle." "Kyllä, herra." "Ja mene nyt toimistoon kysymään, löytyykö kirjettä minulle." Poika palasi tuoden sähkösanoman, jonka Holmes ojensi minulle.
»Myötkö viulusi?» kuiskasi hän soittajan korvaan. »Joku haluaisi ostaa, on pyytänyt minun kysymään hinnalla ei tingitä!» »Enpä tiedä on vaikea luopua», vastasi pelimanni hiljentäen viulunsa ääntä. »Myötkö viulusi? Haluttaisiin, tarvittaisiin!» »Olkoon menneeksi kolmestakymmenestä markasta!» »Hyvä! Ostaja tulee pian.
Kumminkin kun hautajaispuuhat olivat ohitse, meni Esteri kaikkien jäljellä olevien velkamiesten luo, kysymään mitä he nyt aikovat tehdä. Yksi sanoi yhtä toinen toista, mutta kaikki ne pääasiassa olivat sitä mieltä että heillä kiireempi olisi velkaansa vaatimaan, jos poika olisi kuollut isän sijasta, ja että Esterin ei tarvinnut hätäillä niin kauvan, kuin hänellä oli Taavetti elävänä luonansa.
Nytkös jänis metsään kiitämään, minkä ennätti, ja metsikana lentämään, minkä siivet kantoivat, ja molemmat huusivat: "Kysy Rutimolta ja Pilviparralta! Kysy Rutimolta ja Pilviparralta!" "Mitä se merkitsee?" sanoi Sylvesteri suutuksissaan; "nuo kiittämättömät veitikat eivät edes kiittäneet." "He käskivät meitä kysymään Rutimolta ja Pilviparralta", sanoi Sylvia. "Ketkähän ne ovat?
Ville oli jo kauan ollut varma siitä, että miehet kuuluivat rosvojoukkoon; nyt tulin minäkin täysin vakuuttuneeksi, sillä olin kuullut puhuttavan siitä, että yksi kyttyräisistä oli aivan kalju. Päivällisen jälkeen rupesivat vangit kysymään, oliko vielä pitkältikin tänään marssittavaa. Ville vastasi: Ei Turku tuvan takana, Saksa saunan porstuassa.
Kuinka vanha sinä olet? kysyi vieras rouva Elliltä. En minä tiedä. Et sinä niin saa vastata, Elli, neuvoi isä. Sinun pitää sanoa: kiitoksia kysymästä, hyvä tantti, minä olen yhdentoista vuoden vanha. Mutta kun ei Elli ollut sillä lailla ennenkään sanonut, ei hän nytkään. Kuinka vanha on herrasväen tyttö? kiiruhti äiti kysymään, hämärästi peläten jotain.
Huhu levisi pian paikkakunnassa siitä, mitä oli tapahtunut, ja moni, joka oli Marit'in tuntenut, tuli hänestä kysymään. Niiden joukossa oli myöskin Tore. Hän oli silloin tällöin käynyt siellä Marit'ia tervehtimässä. Mutta Marit ei koskaan ollut hänestä paljon välittänyt. Tore oli seisonut ovella ja Marit askaroinnut piisin vieressä ja sanonut jonkun sanan silloin kun se oli ihan välttämätöintä.
Ehkäpä hän saa jostakin lainaan siihen asti, kun saa Viion leskeltä hyyryrahan. Ja hän päätti lähteä Latulta kysymään. Sieltä he olivat ennenkin usein saaneet, viimeksi uuninkorjuun aikana. Ne olivat hyväsydämisiä ihmisiä.
Vanhan Jaakon lämpömäärä kohosi vähitellen korkeimpiin asteviivoihin. Hän innostui puhelemaan Varsovan rynnäköstä ja muista merkillisistä tapauksista "ennen vanhaan". Vain yksi pilvi nousi hetkeksi pimittämään yleisen ilon päiväpaistetta. Vanha Matleena sattui kysymään, oliko Sipon surmaajasta selkoa saatu. "Ole ääneti hänestä, joka petti isänmaansa", huusi Jaakko.