United States or Nicaragua ? Vote for the TOP Country of the Week !
Juokse tuonne, kunne käsken, kunne käsken ja kehoitan: mieluisahan Metsolahan, tarkkahan Tapiolahan! Nouse puuhun pienoisehen, taiten tarhalatvaisehen, jottei kokko kouraiseisi eikä iskis' ilman lintu!
Sinä koirani komehin, Juoksuttele, jouvuttele, Ahomaita aukehia; Juokse tuonne toisa'alle, Mielusahan metsolahan, Tarkkahan Tapiolahan! Minun on koirani komiat, Otukseni oivalliset; Niin on silmät koirallani, Kun on suuri suitsirengas; Niin on korvat koirallani, Kun on lumme lammin päällä; Niin on hammas koirallani, Kun on viikate Virossa; Niin on häntä koirallani, Kun komehin korpikuusi.
Hän päivän pitkän laulellen Viel' uupumatoin on. Puun korkehimman latvahan Hän istui; loistoa Tuon aurinkoisen laskevan Hän mielii katsoa. Metsässä synkät alhot on Ja puita taajahan. Siell' ampuja käy armoton, Ku tähtää tarkkahan. Hän vaanii, ryömii, kurkistaa, Hän hiljaa hiipiilee; Korkeinta puuta katsastaa: Eihän se mitään tee? Vaan lintu pieni lauleli Suv'illan ruskossa.
Lien kauvan jo kaihoten vartonut näin, on ammoin jo riittynyt mökkini lies ja aamunkin aik' olis mielestäin vaikk' kenpä sen tarkkahan ties! En tiedä, onko vierinyt vuos eli hetki, tai ehkä kohta lopussa on elämäni retki ja aamu se viipyvi, viipyvi vaan, ties koittaako koskonkaan.
Ma seisahduin ja katsoin: kartanon salista valo virtas varjoton. Niin tarkkahan, kuin suinkin näkö jaksoi, sielt' ihmisiä etsin silmilläin, mut vaivaa tuskin tarkastus se maksoi, ma haamua vain kaksi siellä näin. Ol' vaimo toinen, suruvaatteissaan ylevä, vaikka kumarruksissaan; hopeina valui pitkät suortuvansa.