Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Brask Konowill' on vuosia viettänyt; he yhdess' aina nähdähän käyvän nyt, useinkin niinkuin ystävät rakkaimmat, mut melkein yhtä taajahan jankkaavat. Lemulla oli verinen jo päivä päättynyt, ja kaatuneitten viimeinen valitus viihtynyt; maa, meri, kaikki pimeni, yö niinkuin hauta vaikeni.
Kera lörpöttelevän Rogers'in Sun kärrihin käydä suovat, Läpi rahvaan taajahan tunkeuneen Luo teilauspaikan he tuovat. Syvä kaikkialla on hiljaisuus, Kun nouset sä porraspuita, Sua tuhannet katseet tähtäävät, Ei huomata uhreja muita. Jalon, kärsivän, säälivän katsees sun Näkeväin niin selvähän luulen, Niin nuorena pyövelin viereen käyt »On ferme» oven luota ma kuulen.
Hän päivän pitkän laulellen Viel' uupumatoin on. Puun korkehimman latvahan Hän istui; loistoa Tuon aurinkoisen laskevan Hän mielii katsoa. Metsässä synkät alhot on Ja puita taajahan. Siell' ampuja käy armoton, Ku tähtää tarkkahan. Hän vaanii, ryömii, kurkistaa, Hän hiljaa hiipiilee; Korkeinta puuta katsastaa: Eihän se mitään tee? Vaan lintu pieni lauleli Suv'illan ruskossa.
Kun oli kuullut Rutilion jo asettuneen ja oleskelevan huolettomin mielin sekä huudon Jugurthan taistelusta kasvavan, pelkäsi hän, että legati, asiasta tiedon saatuaan, tulisi ahdingossa olevia omaisiansa auttamaan, ja venytti, sulkeakseen vihollisilta tien, laveammalle tapporivistönsä, jonka hän, epäillen sotilaiden urhoollisuutta, oli asettanut taajahan; ja sillä tavoin hän kävi eteenpäin Rutilion leirille.
Päivän Sana
Muut Etsivät