United States or San Marino ? Vote for the TOP Country of the Week !
Lyhyeltä, illalla lähtiessäni jätin hänet tueksi ja turvaksi Mr. Peggotylle hänen surussaan; enkä saattanut kyllin miettiä sitä opetusta, jonka Mrs. Gummidge oli antanut minulle, ja sitä uutta kokemusta, jonka hänen kauttansa olin saanut. Kello oli yhdeksän ja kymmenen välillä, kun minä synkkämielisenä kaupunkia kävellessäni seisahduin Mr. Omer'in ovelle. Asia oli niin kovasti koskenut Mr.
En ollenkaan huomannut että epäröidessäni olin viipynyt jonkun minuutin määrätyn ajan yli. Saavuttuani sille kohdalle, josta hänen piti tuleman, seisahduin ja katsoin taas kelloani. Tässä oli varmaan jotain käsittämätöntä, hän olisi joutunut jo moneen kertaan. Ja minulle selvisi heti koko asia.
Kun tulin taas polulle oli kohta tien-risteys taas edessäni. Hm! Minä seisahduin ja katsahdin ympärilleni, samassa astui moniaan sylen päässä minusta muuan nuorukainen viidakosta. Minä en voinut välttää häntä, ja koska paitsi sitä tarvitsin neuvoa, niin menin siis hänen puheillensa ja kysyin tietä.
Minä seisahduin vakuuttaakseni hänelle, etten tehnyt sitä millään pahalla aikomuksella, vaan epätietoisuudesta, tahtoiko hän ottaa erästä työtä toimittaaksensa. "Minkälaista työtä?" kysyi pitkäsäärinen nuorukainen. "Muuttaa yksi arkku", vastasin minä. "Minkälainen arkku?" kysyi pitkäsäärinen nuorukainen.
Minä noudatin näitä käskyjä semmoisella hätäilemisellä ja ahdistuksella, jommoista ei nuori sydämeni koskaan ennen ollut kokenut; ja kun tulin salin ovelle ja jouduin ajattelemaan, että se ehkä olisi äitini minä olin siihen asti ainoastaan ajatellut Mr. ja Miss Murdstone'a vedin minä takaisin käteni lukosta ja seisahduin nyyhkimään, ennenkuin astuin sisään.
Mutta kun olin tullut muutamien askelien päähän heistä, niin että vain paksu patsas oli välillämme, niin seisahduin. He eivät voineet nähdä minua enkä minä heitä; mutta kuulin aivan selvään heidän puhettansa ja minä kuuntelin. No, mitä kuulit? Sovittelun häpeällisestä kaupasta toisella puolella kauneutta, toisella kultaa.
Minä seisahduin owipieleen ja sanoin umpimähkään hywän=illan, mutta mitään wastausta ei kuulunut; kuuntelin tarkasti, waan ei kuulunut hengen huokua; eipä olisi luullut mökissä olewan ainoatakaan asukasta, ellei tuota walkeaa olisi näkynyt ja jos ei olisi tuossa tuwassa ollut niin ihana lämmin kuin siinä oli.
"Enhän minä ole kristitty! juutalaistytöksi ne minua sanovat; sen sanoivat naapurinpojat pilkalla viime sunnuntaina, kun minä seisahduin kirkon ovelle, joka oli auki, katsoakseni miten alttarikynttilät paloivat ja seurakunta veisasi.
Nyt kuohui jäästä irroitettu vesi, nyt humisi metsäkin, jossa elon suonet jälleen vilkkaasti tykyttivät, tuossa soi pieni kellokukkakin, joka juuri oli puhjennut nupustansa... Ja minä annoin myrskyn viedä itseäni eteenpäin; vastustamatta lensin aron yli, pyöriskellen kuin tuulen pyörittämä lehti, kunnes seisahduin kukkulan päälle ja puoleksi peljästyneenä, puoleksi riemuiten kiersin käsivarteni vanhan hongan ympäri.
"Minä itsekin lähdin hiljaa pajasta ja riensin vasemmalle naisten huoneeseen päin. "Samassa kuulin selvästi huvilan ja puutarhan välisen rautaisen ristikkoportin avautuvan. "Seisahduin epäluuloisena ja asettauduin väijyksiin. "Todellakin. Taksuspensasten välillä hiipi sotilaspukuinen mies varovaisesti ja äänettömästi. "Hän oli Lykos.