United States or Réunion ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Mutta tästä lähin saatte, herra Markus, toistaiseksi säästää arkuutenne, sillä enhän minäkään eiliseltä ole... Kunniani kautta, side näyttää todellakin, ikäänkuin sen olisi tehnyt vanha lääkeneuvoksemme Heinrichsdalin linnasta itse hän on kunnon mies, kiitetty lääkäri, herra Markus. Niin tuollaisen siteen edessä, kuin tuo on, täytyy todellakin Tillrodan vanhan parturin väistyä häpeäloukkoon.

En tiedä kuinka, sillä enhän minä oikeastaan ollut sairas ja kuitenkin tuntui minusta siltä, kuin olisin ollut sairas ja niinkuin hän olisi minua hoitanut.

Vaan enhän, herra, nähnyt hevos-kampuraa. Ja korppi-parikin on poissa? MEFISTOFELES. Täks' kertaa sikseen olkohon; Sill' aikaa paljo luistanut jo on Siit' asti, kuin me oltiin jutteloissa. Näät, sivistys, mi kaikki silailee, Jo itse piruakin nuolaisee. Ei hirmu pohjoinen oo enää nähtävissä; Miss' on sen sarvet? häntä, kynnet missä?

Lähetimme hänet ajurilla kotiinsa ja lupasimme illalla tulla hänen luokseen. Mutta varokoon hän tekemästä mitään tyhmyyksiä! Me suoraan sanoen tarkoitimme sitä, ettei hän menisi hirteen. Enhän toki ... ka, mitäs minä toki! Lupaatko kunniasanallasi? Lupaan, lupaan, kyllä minä toki lupaan. Se oli surullinen päivä meillä virastossa.

»No hyvänen aika, pidänhän minä sinusta, mutta en vielä ole naimista ajatellut vapaana on hauska olla vaan enhän minä muistakaan huoli; jos jonkun otan, otan kai sinut, mutta en minä mitään varmasti lupaa.» »Muistatko, kun kyläilemässä kävimme ja ihmiset sanoivat meille: 'Tuolla tulee kievarin nuori pari', silloin sinä vain hymyilit, ja molemmat olimme onnellisia

Kunpa olisi ryöstänytkin, vaan kun mielelläni menin ... minä lähden... Marja puhalsihe ovelle. Mutta, kun hän sysäsi sen auki, seisoi siinä vanha emäntä, sulkien tien. Taas se siinä pälyy, sanoi Juhan äiti ylenkatseellisesti rukkinsa takaa. Juha, joka taas oli istunut ikkunassa, metsän rantaan tähystämässä, vastasi säpsähtäen: Enhän minä sitä päly.

"Te tunnette sen, te, Anna?" "Minä en woisi sitä muuten teille ilmoittaa." "Waan mikä minut on tuonut tänne? Anna, sanokaa, oliko se sattuma wai onni, joka minut toi tänne? Minä pakenin Ilmajoelta ja eksyin metsään, tulin tietämättäni tähän kappeliin ja löydän täällä sen, jota olen etsinyt. Anna! enhän erhety olethan jo kauan ollut minun!"

Minä hiivin häntä likemmäksi. "Varjelkoon, herra Claudius, enhän minä semmoista tarkoittanut", puolustihe Ilse innokkaasti. "Sitä minä haluaisin nähdä, joka ei paikalla ilolla suostuisi teihin! Mutta, mutta monet palvelijat, joita hänen on hallitseminen, kuinka ne tottelevat moista pientä emäntää, jota te voitte kantaa käsivarrellanne kuin lasta." Herra Claudius naurahti hieman.

Sepä tosi, mummu kulta; minä en ole se mies, joka lupaustani rikkoisin; mutta tuon valan minä tein sillä ehdolla, ett'ei se sotisi kristin-uskoani ja sieluni parasta vastaan. No! kaikkea tässä pitää kuulla! Enhän minä tule niinkuin yölutka sinua viettelemään. Tulenhan minä säädyllisesti puetettuna kauniisin, hopeaisiin hiuksiini ja koristettuna kuin morsian.

Enhän minä ... enkä sitä niin pahasti tarkoittanut ... nämä kotipuoleni muistot ne vain johdattivat mieleeni toisia ihmisiä ja oloja.