United States or Saint Martin ? Vote for the TOP Country of the Week !
Senjälkeen kun kreivi Lejonborg oli useampaan kertaan lukenut läpi paperille piirtämänsä sepitelmän sekä jonkun aikaa ihailut niitä, ties mistä romaanista lainattuja, runollisen koreita lauselmia, jotka hän oli omistanut »ihanalle, jumalalliselle olennolle», sulki hän kuoren suurella kreivillisellä sinetillä, jättäen sen sitten komearyhtisen palvelijansa huostaan.
Jollei häntä sinulla olisi ollut ennen, et olisi häntä tavannut silloin, vaan ehkä jonkun muun, olisit kulkenut hänen ohitsensa, niinkuin monen muun, ties kuinka monen, et olisi kuullut edes humausta hänestä, et tavannut häntä lintuna polullasi. Nyt kuulit hänet. Jos haaveesi olisi luonut toisen kuvan, et olisi häntä nähnyt.
Sitä kestäis ei paras prestiisikään, olis vaarassa varjojen eksistenssi, koko korkea kummitus eksellenssi, koko kirkkomaa, koko hautuumaa, ties Herra, kuin kävis kirkonkaan ja suntion, piispan ja pastorin ja kirkkoherran ja kanttorin, vois tulla hulluksi hippakunta, ei lautamies saisi enää unta, ei ehkä korkea raatikaan se onnettomuus ois kansan ja maan!
Jos tahdon korttia lyödä taikka olla lyömättä, on se, tiedämmä, oma asiani eikä liikuta ketään. EERO. Sillä minä olen mies, jonka sikakin ties', eikös niin, Olli. No, Leena, mitäs sanot siihen? LEENA. En mitään. OLLI. Parasta onkin, kun olet vaiti. MAUNO. Siltä tuntuu. Käykö kateeksesi? ANNA. Anna kiikun olla, Mauno. Tulen tässä yksinkin toimeen. MAUNO. Kyllä minä heitän korkeammalle, jos tahdot.
»Univormu sä siis pue ylles, mies, Nyt nähdessä komppanian; Rivin eessepä äsken kulki sun ties, Nyt riviin sun asetan.» Puvun muutti hän, posket ne hohtoa loi, Kun hän täysiss' ol' aseissaan; Ja Döbeln ääneti miehen toi Nyt paikkaan Stolt sotilaan. »Kas nyt olet oiva ja täys sotilas Olennolta ja katsannolt', Olet myös sotaveljemme arvoltas, Ja viidestoist' olet, Stolt.»
Ja arvelematta mitään Helena lisäsi: Tiedättekö, minulla on veli työmiesten joukossa; minä olen näin kasvatettu, mutta hän hän joutui äskettäin kiinni tappelusta ja ties missä nyt lieneekin. Ja tässä minä olen, enkä voi mitään.
Muutaman viikon kuluttua tuli vastaus, ties mitä tietä lie saapunut, mutta postilaatikostani sen eräänä päivänä löysin. Niin ihmeelliseltä tuntui taas monen vuoden perästä nähdä tuo tuttu käsiala, kuin olisi ollut kysymys haudantakaisesta viestistä.
Ja se on kuitenkin minusta kaunista, kalamiehen kaunista, kaikki koskimaailman ihanuus, Imatran ja Vallinkosken veroinen, yhteen koottuna, sillä minulla on taas lohi ongessa eikä ole pelkoa, että se pääsee ja minä saan sen ottaa tuossa tuon riippuoksaisen koivun ja sen vieressä seisovan haavan alla, ainoain, jotka venäläiset säästivät ties mistä strategisista syistä.
Hän korkeana nousi pimento-nurkassaan, mies kookas, vaikka köyry jo varsi vanhuuttaan. Ja muuttunut oli ukko kuin uuteen muotohon, soturiryhti uljas häll' olennossa on. Hän ruotulaisna muutoin nyt asui vanhoillaan, sodista muinaisista vain arvet saaliinaan; mont' aikaa suojaksensa vain mieron rannan ties, Alavudelle viimein jäi Röikön torppaan mies.
Oletteko niillä kahvia keittäneet? Kyllä minä tässä näytän, minä. HESSU. Mitäs se Tella-ryökkinä eilen kirjoitti, jos ei Kuivalaisen kirjoja. Itse herra käski viedä ruokasaliin tuonne No sapperment tokkiisa. Ihan näet unohdin järkinään. Sieliähän ne ovat Stellan puhdistettavina! Voi sitä huonoa muistia. No hyvä kun tulit ja hätään jouduit! Ties mimmoinen olisi ollut joulu!
Päivän Sana