United States or Slovakia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kun kevätpäivä kirkastuu ja puhkee leimahtaen pilvilöistä, kun luonto luomaan havautuu ja tointuu talven pitkällisen öistä, kun luonnotar muuttavi muotoaan, ja milloin itkevi itkujaan, milloin viluissansa värjyy, milloin vihoissansa ärjyy, säihkyy salamoita, pilvin taivot peittää, uhkaa maailmoita surman suuhun heittää, milloin hymyy, kyynel silmässänsä, milloin ähkyy synnyintuskissansa nauttein sentään luomiskyvystänsä, luomiskyvystä ja voimastansa

Kun parooni aamupuoleen yötä tulee kotia, makaa Maria verissään keskellä lattiaa; ukkonen on särkenyt lasit ja luultavasti iskenyt häneen. Hän tointuu seuraavana päivänä, ja hän huutaa Johannesta. Parooni panee hakemaan maisteria, jolta hän on lyhyen jäähyväiskirjeen saanut. Kaikki Harmaalan hevoset, miehet selässä, rientävät metsät ja maantiet ristiin rastiin, vaan turhaan.

»Houriossa on raukkani taas», sanoi Latun emäntä ja mietti, miten hän huomauttaisi pastorille, että hän lähtisi, koska läsnäolonsa näkyi vain häiritsevän sairaan rauhaa. »Minulla on kiire ja tuskin hän siitä tointuu pitkiin aikoihin.

Elleni-rukkamme tointuu vähitellen jälleen. Mutta mistä se tulee, että tapaan teidät täällä Niagaran luona. Niagara vastasi Corsican on englantilaisten ja amerikalaisten kokouspaikka kesäkuukausina. He tulevat tänne saamaan raitista ilmaa ja virvoittelemaan itsiänsä tätä ylevää putousta katselemalla.

Käyskelin kerran käärmesuota, Suo oli onneks jäässä. Astelin käärmeittenkin päälle, Onneksi näin vaan unta. Vaan Jumalan jos paistaa päivä, Käärmehet tointuu taasen, Jos uni vaihtuu valvonnaksi, Voi toki silloin, silloin! Niinkuin leivin-uuni hehkui keskikesä helteinen, Tuulenliekka häirinnyt ei rauhaa lammen pienosen.

Kun hän kerran oli siihen toimeen ryhtynyt, haihtui vähitellen viha hänen mielestänsä, ja jääkuori sulasi hänen sydämestänsä, ikäänkuin lumi, jolla hän hieroi Elshöft'in jäseniä. Hänen tylyt kasvonsa kajasivat, hänen huulensa menivät hymyyn, ja vähän ajan perästä lausui hän iloisesti: "tosiansa, hän tointuu tainnoksistaan!

Herrat pyörivät toistensa lomi naisensa käsivarsissaan; GULDSTAD lähestyy SVANHILDIA ja kumartaa tälle; tämä ikäänkuin luhistuu hetkeksi kokoon, mutta tointuu jälleen tajuihinsa, ja ojentaa hänelle kätensä.

Kun tointuu taudista ja ruumis vielä on heikko, mutta kuitenkin sykähtelee jälleen viriävistä voimista, on sydän arvattavasti erittäin hellä ja kaipaa enemmän kotia ja entistä elämää, kuin on laita, kun terveys tulee ja tuottaa velvollisuuksia. Taikka kenties tämä tauti johdattaa mieleeni edellisen tautini ja niitä armaita kasvoja ja hiljaisia ääniä, jotka silloin olivat minun ympärilläni.

TUOMAS. Armollinen herra! MAHLOW. Odotan sinua huomenna varhemmin kuin tavallisesti konttuorissa. Seuraa minua poikani! Muutos. 5:s Kohtaus. Maria. Emilia. Ernst. John. EMILIA. Tämä rajuinen neljännestunti oli hellälle verelle vaarallinen. Pelästys on tärisyttänyt hänen tunto-suonensa. Hän tointuu! ERNST. Rauhoitu, Maria unhota, mitä olet nähnyt ja kuullut.

3 SOTAMIES. No, tulkaa pois; hän ehkä vielä tointuu. Kymmenes kohtaus. Molempien leirien välimaalla. ANTONIUS. Merillä tänään varustauvat; emme Lie maalla heille mieleen. SCARUS. Kaikkialla. ANTONIUS. Tulessa tulkoot taikka ilmassa, Niin vastaan käymme. Muista: jalkaväki Kaupungin ulkokunnahilla meihin On liittyvä. Merellä kaikk' on selvää; Sataman jättäneet on laivat.