United States or Palestine ? Vote for the TOP Country of the Week !
Lemminkäinen, kaunis Kaukomieli, jonka koko olemus uhkuu intoa ja uskoa, runoutta ja rakkautta, kuvataan samalla kiivaaksi, riitaisaksi soturiksi ja huikentelevaksi lemmenseikkailijaksi. Ilmarinen, seppo iänikuinen, sammon takoja, kykenevä, nerokas, taitava, on samalla hieman hidas, laiska, juro, melkeinpä lapsellisen yksinkertainen.
Ja kevään lauluja linnut laulaa, Purot notkojen pulppuaa, Ja saarten rantoja aallot kaulaa, Tuomet kukkien tuoksuaa; Lemmen ilmoa uhkuu luonto, Luomisvoimoa kostuu maa, Metsä vertyen vihannoipi, Kautta ilmojen kannel soipi Voimakkaana, Toivokkaana, Tulvii taivahalle Niin kuin virta vuolas, Täyttää avaruuden, Maailmalle Tuopi onnen uuden, Soittaa, soittaa riemuin kaikkialla Lemmen autuutta ja sointuisuutta, Suven heilimöivän suurta työtä, Luovan voiman pyhää vihkivirttä.
Pois kiihko jo jää, mut lempi on luottava; kukan painuvi pää, se on heelmää tuottava. Käy toimihin mies, elon taistohon töytää, hän työalan löytää; hän rehkii ja raataa, alas estehet kaataa, hän puuhaa ja puhkuu, hän onnea uhkuu. Pian tulvivi anteja, kertyen hiljaa, ja aitat ne täyttyvät runsasta viljaa. Mut perhettä karttuu, ja kartano varttuu.
Semmoinen suhde antaa tukea koko hänen elämälleen, se on lähde, josta sitten uhkuu rakkautta avarammallekin, kansaan, isänmaahan. Mutta sille te, neiti Werther, ette osaa panna arvoa. Agnes hymyili, veteli savuja ja katseli ylös taivasta kohti. Antti odotti vastausta. Vai kuinka? Ehkä tunnette sentään kaipuuta? Ei, ei. Hän nauroi ja pudisteli päätään. Minä tahdon olla vapaa kuin taivaan lintu.
Vaan kynttiläkruunut kirkkaat yön selkähän hohteen luo, Ja tuulonen soiton tahdit ulos seisojan korviin tuo: Siell' hohtavi posket, uhkuu nais-rinnat täyteläät, Siell' riemuitaan elämästä, siell' ompihan nuorten häät.
Siis kuule: Juhanan vallass' Arthur on, ja sini Kuin pojan suoniss' uhkuu veri lämmin, Ei anastaja tiimaa, minuuttia, Ei hengenvedon aikaakaan saa rauhaa. Valtikka, väkiryöstöin valloitettu, On väen saatu, väen varjeltava; Ken seisoo liukkaalla, ei halvintakaan Tuetta hylkää. Arthur kaatuva Siis on, jos Juhanan on mieli seistä; Niin käyköön, sillä toisin ei voi käydä.
Kas, kuinka kuolet! Kuinka silmäs sammuu! Kas, vertasi jo monest' aukost' uhkuu! Hecuba voihkaa, kuules! Troia riehuu! Andromache jo parkuu tuskissaan! Kas, hulluus, raivo, tuho ryntäävät, Kuin hassut ilveilijät, toistaan vastaan, Ja kaikki huutaa: "Hector, Hector kuollut!" TROILUS. Pois! Pois! CASSANDRA. Hyvästi! Kuitenkin Ei, hyvästi! Sa petät Troian nyt ja itsesi.
Ja täällä kotona hän ei voi vaikuttaa mitään, se on ihmeellistä. Minäkin, vanha mies jo melkein, ikävöin hänen seuraansa, sillä hänen lauseensa eivät ole teeskenneltyjä, vaan niistä uhkuu tosipuhdasta henkeä. Hän ei varmaankaan teille puhele koskaan? LIINA. Ooh! No terve terve! Oletkos kauvankin jo odottanut? Sinä et usko kuinka hyvällä päällä minä nyt taas olen ja arvaas mistä syystä?
Sopraani=soolo: Sa omillesi käskysanas julistit Ja tahdoit että Sinua he rakastaisi. Kööri: Rajaton on armos, Jumala, Rakkautta kaikki lakis uhkuu! Oi, anna meidän Sun polkus käydä, Sydämmemme puolees taivuta! Sopraani=soolo: Sa päästit kansas orjan kahleista, Elätit erämaassa mannalla, Ja opastelit aina suuntaan oikeahan, Ja vaadit heitä vaan rakastamahan.
Sanas anna jo mulle, Meeri, kotirannasta lähteissäin! Luja liittomme nyt on, Meeri, sydän kummankin annettu pois. Nyt koskaan emme me eroo! Ei, hetki se kirottu ois! Mun kultani on ruusunen. Mun kultani on ruusunen, kuin rusoruusu haan; mun kultani kuin sävel on, mi uhkuu sointujaan. Niin kaunis kuin sa, tyttö, oot, niin syvän lemmen luot; sua lemmin, kulta, kunnes pois ne virtaa meren vuot.