United States or Cabo Verde ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Eläköön, poikaseni!» huusi hän, ojentaen käsivartensa häntä kohden. »Vuosikauden olen sinua etsinyt kuin kultaseni rintaneulaa enkä löytänyt mistään. Vasta tuo hurskas, vaalea lapsi, Helena, opasti minut oikealla tielle.» Hän oli todellakin huima Felix, ja turkkilainen kaulaliina, josta lemmitty oli puhunut, liehui komeasti hänen molemmille olkapäilleen.
Päinvastoin kuin sisarensa, herra Levon oli vaalea. Hänen muotonsa oli kapea, piirteet hienot, silmät hymyilevät. Vartalonsa oli solakka ja ryhdikäs, kumarruksensa kuin koivun tuulessa. Aina kun Esteri siirsi katseensa hänestä Lauriin, näytti Lauri oudolta, toisennäköiseltä kuin ennen, hipiä karkealta, otsa liian korkealta. Eikä Esteri ennen ollut huomannut, että Laurin jalat olivat vähän väärät.
"Petkuttajia", kauppamies kirkasi ja tuli yhtä punaseksi kuin hän oli äsken ollut vaalea, "no ... noh ... ajatelkaa nyt vähän, pastori, mitä sanotte ... tuollaiset sanat ... hm ... voivat käydä Teille kalliiksi..."
Hänen lyhyt vaalea tukkansa, tuuheat, ijästä huolimatta vielä ruskeat viikset ja upea ryhti saattoivat luulemaan häntä parikymmentä vuotta nuoremmaksi. Hänestä, joka oli tottunut käskijävaltaan, olivat suomalaiset ainoastaan uppiniskaisia luonteita, joita piti kurittaa, kunnes vihdoin oppisivat tinkimättä alistumaan Venäjälle.
Hän oli tanakkatekoinen ja samalla kookas mies, puettuna punaisella reunustettuun poronnahkaturkkiin ja poronnahkasaappaihin. Turkin alta näkyi hänen liikkuessaan vaalea, koreilla veroilla päärmetty sarkakauhtana, rinnassa välkkyi suuri hopeasolki ja vyöllä pitkä kirjaeltu tuppi. Hetken aikaa ilmaa tähysteltyään kääntyi hän taas lämmittelemään.
"Kaikkein kauheinta oli luki patruuna oli, että nuori Helmer tuli niin pahoin vahingoitetuksi, että hän kahdentoista tunnin kuluttua..." Mutta mikäs Liinan on? kysyi isä, kun tuo vaalea tyttö näkyi vaipuvan maahan. Ei mikään, isäni, sanoi hän ja tarttui tempoovaisesti kiinni itseensä, ei mikään ... lukekaa! Hm ... "kahdentoista tunnin kuluttua kuoli". Mutia Liina, kaaduthan sinä.
Orjain joukossa oli myöskin vaimo, nimeltä Cassy, joka nähtävästi oli paremmassa puvussa ja yleensä näytti nauttivan erityistä suosiota. Hän oli ehkä viidenkymmenen vuoden iässä, iholtaan verraten vaalea sekä vartaloltaan yhä vielä muhkea; hänellä oli paljonsanova katse, jossa näkyi enempi ylpeyttä kuin orjallista nöyryyttä.
"Kun velvollisuus kutsuu, ei saa antaa viivyttää itseään", sanoi kreivitär ja vaalea, marttyyrimainen hohde levisi hetkeksi hänen surullisille kasvoilleen; "kysymyksessä oleva asia on kyllä vähäpätöinen, mutta ensimmäinen elämän ohjeeni on: uskollisuus vähässä, tottelevaisuus pikku asiassakin, ja sitä sääntöä koetan painaa lastenkin mieleen."
Murhaaja, sanoi hän hirveällä äänellä. Mene, sano ... sano; minä olen kaksinkertainen murhaaja ... minun käteni laski puukon ... Aato, tämä käsi laski puukon pettäjän sydämmeen. Silloin rukoilin minä Jumalaa, minä rukoilin: Jumala salli minun osata sydämmeensä... Minä löin ja minä osasin, pettäjä kuoli... Niin kuulee Jumala rukouksemme ... ha ... ha ... ha. Aato oli yhtä vaalea kuin Emma.
»No, silloinhan ei sittenkään ole mahdotonta, että voitte viettää häänne meidän hopeahääpäivänämme.» »Etkö luule, juuri siitähän Morten puhuukin, äiti!» Vilkas, vaalea tyttö hypähti ylös ja kiersi käsivartensa äitinsä kaulaan. »Se on vain niin kummallista, niin kummallista, etten voi käsittää, että se todellakin voi kerran tapahtua?»