United States or Iraq ? Vote for the TOP Country of the Week !
Virkki, ja suosiotaan huus innoin kaikki akhaijit nuo sanat kuullessaan hepokuulun Tydeun poian. 51 Tuosta jo Nestor nous, hepourho, ja noin sanan lausui: "Tydeun poika, sa kamppailuss' olet sankari uljain, neuvoja miettimähän olet myös ikäpolveas oivin; eipä akhaijeist' ainoakaan sanas moittija lie, ei vastaankiistäjä; vaan pääseikkapa jäi sanomatta.
Voi, mua kohtaan muutkin kai varusääret akhaijit kaunaa kantavat mielessään, ei yksin Akhilleus, laivain varjeluhun halu heiltä ja into on laannut." 51 Hällepä vastasi näin hepourho Gerenian Nestor: "Tuosta jo kaikest' on tosi tullut, ei sitä muuksi muuttaa voi edes Zeus jylypilvien-päällinen itse.
Kulman kummankin kivi murskasi, ei luja eessä kestänyt luu, ulos suljahtain kedon multahan silmät vierivät jalkoihin; kuin simpukanpyytäjä syöksyi itse hän vaunuiltaan soreoilta, ja luist' elo luopui. Hällepä, Patroklos, hepourho, sa pilkaten huusit: "Voi, miten vikkelä mies! Miten ketterän löi kuperkeikan!
Mutta kun kyllältään oli ruokaa saatu ja juomaa, nousi ja virkkoi noin hepourho Gerenian Nestor: "Korkea Atreun poika, sa kansain pää Agamemnon! Pois puhe pitkä nyt meilt', ei kauemmin tule työtä viivyttää, johon on jumal' ohjannut käsin käymään.
Leiriyneet liki on vihamiehet; emmekä tiedä, vaikka jo ryntäämään tänä yönä he ryhtyä aikois." Vastasi, virkkoi näin hepourho Gerenian Nestor: "Miesten valtias, suur' Agamemnon, Atreun poika! Tokkopa kaitsija Zeus toki kaikkia täyttävä vainkaan Hektorin toivoja lie! Minä luulen, vauriot häntä vartoo vast'edes viel' useammat, jahka Akhilleus vain vihan hirmuisen pois vieroittais sydämestään.
Ennenkuin sanoneeks sen sai, urot itse jo saapui. Ratsuilt' oitis hyppäsivät, heit' ystävälausein ottivat vastaan muut sekä riemukkain kädenlyönnein. Riensi jo tietelemään hepourho Gerenian Nestor: "Virka, Odysseus oiva, sa kunnia kuulu akhaijein: mistäpä nuo hevot teillä? Ne leirist' iliolaisten tuotteko, vai jumaluus joku kohtasi, teille ne antoi?
Aika on lähteä siis, muut eeltä jo porttien eessä vartiopaikall' on, näet käymään sinne mä käskin." Hällepä vastasi näin hepourho Gerenian Nestor: "Koska on niin, ei voi sun veljeäs soimata kenkään Argos-maan urohist' eik' empiä, konsa hän kutsuu."
Kons' oli kaivannost' yli käyty, he paikkahan istui, kuss' ei tanterehell' ylt'ympäri kaattuja ollut, siihen, mist' oli pois raju Hektor kääntynyt jälleen surmaamasta akhaijeja, kons' yö ylle jo ehti; sinnepä istuivat pitämään nyt neuvoa piiriin. Ensiks alkoi näin hepourho Gerenian Nestor: "Ystävät, eiköpä miest' ole, jonk' oma urhea mieli käymään käskisi nyt tykö Troian rohkean joukon?
Ensiks uinailulta Odysseun, Zeun älyverran, nosti nyt huudollaan hepourho Gerenian Nestor; äänipä tuo sydämeen heti tunkihe uinuvan urhon, uksestaan ulos astui hän sekä tieteli heiltä: "Ympäri leiriä, laivoja noin mitä käytte te yksin ambrosiaisess' yössä? Jo niin hätä ankara oisko?"
Vastasi, virkkoi näin hepourho Gerenian Nestor: "Laerteen jalo poika, Odysseus, mies monineuvo!