United States or Australia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hällepä vastasi näin uros askelnopsa Akhilleus: "Laerteen jalo poika, Odysseus, mies monineuvo! Kaiketi täytyy siis mun lausua mieleni julki, kuinka ma aattelen itse ja kuink' on käypäkin, ettei turhaan kärttävä ois mua toinen teistä ja toinen. Hadeen portteja niin en viero ma kuin sitä miestä, toisia mielessään joka hautoo, toisia haastaa; siksipä myös sanon, minkä mä parhaaks arvelen itse.
Jalo mieleni seuras uskollisesti Sua, Laerteen poika, vaaroissas, harhateilläs; Kanssas se istui kalvavin huolin Luo vierahan lieden, Miss' silkkiä kuningattaret kehräs, Sua auttoi valhehtimaan sekä pakoon Pois jättein luolista, helmoista nymfein, Seurasi niin sua yöhön Kimmeiron Ja myrskyyn, haaksirikkoon, Ja kanssas äärintä kurjuutta kärsi.
HOVIMIES. Herra prinssi, hänen majesteettinsa lähetti teille terveisiä nuoren Osrickin kautta, joka toi takaisin sen sanoman, että te odotatte häntä täällä salissa. Hän lähetti minut kysymään, oletteko yhä vielä halukas miekkailemaan Laerteen kanssa vai tahdotteko viivytystä. HAMLET. Pysyn lujana päätöksissäni; ne noudattavat kuninkaan mieltä.
Virkkoi astuen luo nyt päilyväsilmä Athene: "Laerteen jalo poika, Odysseus, mies monineuvo, pois kotihinneko karkkoamaan, sulo-syntymämaahan, käytte, kun laivoihin moniteljoihin väki ryntää? Voittajasaaliiks siis Priamonko ja iliolaisten argotar jää Helene, joka niin monen syössyt akhaijin surmaan Troian luona on, kaukana syntymämailta?
Nyt ois tuho vanhuksen toki tullut, vaan heti huomasi tuon sotaärjyinen Diomedes, kaikuvin huudoin pyys avuks aimon Odysseun käymään: "Laerteen jalo poika, Odysseus, mies monineuvo! Pois selin vainoajaan pakenetko sa arkojen lailla? Kunp' ei juostessas vain selkään peitsi jo puuttuis! Seis, tule vanhust' auttamahan, uros tuima jot' uhkaa."
POLONIUS. Laertes, vielä täällä? Hyi! Pois laivaan! Purjeittes liepeillä jo tuuli liehuu; Sua varrotaan. Tuoss', ota siunaus! (Laskee kätensä Laerteen pään pilalle.) Ja nämät harvat säännöt muistoos paina:
Nuo sanan saatelkoot, jää tänne sä, pehmeä vuode täällä on nukkua yös; kera koittavan aamun on aika miettiä, jäädäkö vai kotimaalleko matkata kohta." Virkki ja vihjasi kulmillaan Patrokloa vuoteen Foiniksille jo teettämähän, jott' arvata muutkin vois ajan sieltä jo lähteä. Vaan jumalaimopa Aias noin sanan virkkoi nyt, Telamonin aaluva, vielä: "Laerteen jalo poika, Odysseus, mies monineuvo!
Mutta kun tuosta jo pitkästyi varusääret akhaijit, lausui Aias noin, Telamonin aaluva aimo: "Laerteen jalo poika, Odysseus, mies monineuvo, nosta sa, tai minä nostan! Muu Zeun haltuhun jääköön!"
Sun jalouttasi kaikk', Agamemnon, kiittävät silloin, sill' ei jää häpeäksi se valtiahalle, jos alttiin suo sovituksen sille, jot' ensin loukkasi suuttuin." Hällepä vastasi näin Agamemnon, valtias miesten: "Poika sa Laerteen, sanas kuulen nuo ilomielin, sillä sa haastoit kaikin päin osuvasti ja oikein. Valmis tuon olen vannomahan, sydän niin mua käskee; väärin en vanno ma eess' ikivaltain.
Vastasi, virkkoi näin hepourho Gerenian Nestor: "Laerteen jalo poika, Odysseus, mies monineuvo!