United States or Afghanistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kaikki on nuo heti saapa, ja jos vain suo ikivallat meidän rikkaat sorruttaa Priamon ikilinnat, laivalleen latokoon hän kultaa, vaskea kyllin, muille kun murtaa tien ja akhaijeill' on jako saaliin; saaliiks ottakohon kakskymment' iliotarta, joit' ihanaisemp' on Helene vain, argotar armas.
Huntuun verhoutuin helovalkoiseen, vedet vienot silmissään Helene heti uksest' ulkoni, yksin lähtenyt ei, oli Aithre, tuo tytär Pittheus-taaton, saattajatarna ja myös Klymene kera loistavasilmä. Rientäen Skaian portin luo jopa ehtivät joutuin.
Vastasi närkästyin jumalainen näin Afrodite: "Julkea, mielt' älä ärsytä mun, sinut että mä hylkään, niin alan vainota, kuin ylen suurt' olen lempeä suonut, yllytän kummatkin, urot Ilionin ja akhaijit, vimmaan turmahiseen, ja sa kuolet surkean surman." Virkki, ja peljästyi tytär Zeun Helene, jopa huntuun verhoutui helovalkoiseen sekä ääneti lähti iliotarten huomaamatt', opas eell' ikivalta.
Helénē: naisista ihanin, tavallisen tarinan mukaan Zeuksen ja Lēdan, Tyndareōksen puolison, tytär, naimisissa Menelāoksen kanssa; troialaisen kuninkaanpojan Pariin eli Aleksandroksen viettelemänä hän luopui Menelaoksen kodista ja läksi Troiaan sekä tuli siten Troian sodan alkusyyksi.
Argotar aarteineen Helene heti Atreun poikain haltuun vietäköhön, sill' ottelu vannomiamme on valaliittoja vastaan; eik' ole onnea siitä kuunaan koituva meille, jos emme me nyt tätä tehne."
Näin Helene, tytär Zeun, nyt virkkoi, vastasi hälle: "Laerteen jalo poika on tuo, monineuvo Odysseus, kasvanut kalliomaill' Ithaken ylen kekseliääksi kaikkeen viekkauteen, älytuumiin tottuneheksi." Siihen vastasi noin Antenor, mielevä vanhus: "Tuoss', oi ruhtinatar, valehettoman nyt sanan virkoit.
Tules tänne, rakas pikku Helene, että täti saa sinua puristaa! Ja hän todella kumartui alas ja painoi Helenan molemmin käsin syliinsä ja suuteli kasvoihin ja kaulaan ja suuhun, ja puristi vastaansa niin että teki kipeätä. Georgin leikkisä isä teki piloilla kohteliaan kumarruksen Helenalle, harppasi jaloillaan, löi kantapäänsä yhteen ja suuteli kädelle.
Korkeamittaisempia nään tosin toisia koolta, miestä en sorjaa noin toki nähnyt näill' ole silmin, noin jaloryhtist' en, näkö valtiahilla on moinen." Hällepä näin Helene, jumalainen vastasi vaimo: "Korkea, suur' olet, oi rakas appi, on mieleni arka!
Täyttynyt kohtalon suomatt' ois kotimatka akhaijein, ellei Here nyt oisi Athenea näin puhutellut: "Voi, tytär aigiinkantaja-Zeun, väkiverraton, katso! Pois kotihinsako karkkoavat, sulo-syntymämaahan, kaikki akhaijit siis, meren aavoja selkiä mennen? Voittajasaaliiks siis Priamonko ja iliolaisten argotar jää Helene, joka niin monen syössyt akhaijin surmaan Troian luona on, kaukana syntymämailta?
Jos se nyt kaikkien siis vain lienee mieli ja suoma, seiskootkin Priamon mieslinnat liikkumatonna, argotar seuratkoon Helene Menelaoa mailleen." Virkkoi noin; nurinalla sen kuuli Athene ja Here istuen rinnakkain tuho-aikeiss' Ilionille.