United States or Montserrat ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Minä olen vihassa», tikasi Jukke, »ja pysyn vihassa, minä en tarvitse sinun lempeäsi.» »Mutta minäpä en usko että sinä yksinäsi voit olla vihassa», lisäsi Antti. »Yksi kivi ei tee myllyssä jauhoja, sanotaan, etkä sinäkään yksipuolelta voi kauan kantaa vihaa, kun näet, etten minä ole vihainen. Yksinään ei puu pala, on sananlasku.»
Siksi, ettei tästä nyt kuitenkaan tule mitään! kivahti Hanna. Minä en tule koskaan tuohon teidän vanhaan tupaanne, yhteen kaikkien muiden kanssa. Sen olen sanonut ja siinä minä pysyn ja sen sinä tiedät. Sinun uusi tupasi, josta aina puhut, ei ole vielä alullakaan. Ethän vielä ole saanut edes tuota ruuhtasikaan valmiiksi, vaikka olet sitä koko kesän tuhrinut. Kun loppui laudat.
JAAKKO. Tuommoisen mettäksen pojan. ESKO. Kuules taas, Mikko! Hän sanoi minun mettäksen pojaksi. MIKKO. Sano sinä häntä vuorostasi taasen sonnivaskaksi. Enpä pidä lukua, miksi minun kutsut. Minä olen mies, joka pysyn virassani, jonka kerran olen oppinut. Ei tarvitse minun, työn puutteen tähden, ruveta pyllyilemään soissa ja maissa, niinkuin erään toisen, jonka hyvin tunnen.
Kaikki oli oikein talonpojan tapaan, mutta katsohan, tuolla ullakolla oli pieni kammari varustettu Ingan puoleksi hienomman makuaistin mukaan. "Oletko nyt tyytyväinen ja pysytkö tyytyväisenä, Inka?" kysyi Olli ja syleili iloista vaimoansa. "Olen, olen; minä olen ja pysyn tyytyväisenä sinun kanssasi ja tuvan suhteen nyt ja koko elinaikani."
Enkä minäkään enää kykene työhön, ellen saa leipää. Moneen päivään en ole syönyt muuta kuin suolavettä ja perunoita. Lapsi kun sitten vielä imee tyhjää rintaa, niin onko ihme, että voimat menevät. Tuskin enää pysyn pystyssä. RISTO. Kehtaat vielä valittaa. Eikö se ole oma syysi. Olisit mennyt sepältä lainaamaan, niinkuin tuhannen kertaa olen sanonut. Hän sinulta ei kumminkaan mitään kieltäisi.
"Vaiti, vaiti!" huudahti Hassan; "pää-asiaan!" "Minä pysyn yhä pää-asiassa. Te minua siitä häiräytätte. Kuitenkin, lyhyimmästä tärkimpään, päällikkö tietää kaikki teidän tulostanne ja on hirveästi pelästynyt, vaikka hän panee suuria sanoja; minä näin sen pian. "Valheen?"
»Niin, mitähän niistä, mutta kun se aina niistä.» Muori pyyhki silmiään, joista kyynelet tippuivat. »Ja niin kuin sinä tiedät, että mulla on huono sydänalusta, niin minä olen aina nauttinut vähän väkeviä ja sitten minä pysyn terveenä. Kun näin vanhalla iällä pitää taloutta hoitaa, niin kyllä siinä tarvitsee vähän vahvistusta toisinansa, mutta kun ei tuo Esa antaisi, ei mitään.»
Jo miehetkin kotia tulivat ja muori sanoi: "Katsos, Liisu, onko kahvipannu takassa vielä kuumana. Tuon kahvin nojalla tässä pystyssä pysyn, se aina vähäsen virkistyttää voimia". Liisu meni kahvia kuppeihin kaatamaan ja kauppasi sitten tuota makusaa nestettä kaikille.
Hänen tielleen ja hänen poikansa tielle olin joutunut..." "Etkä pelännyt!" "En. Tunsin jo silloin, ettei hän mitään voisi minulle. En ole hänelle tehnyt enkä toivonut pahaa. Hän ei voi minua hukuttaa, jos Jumalani minua suojelee, niin itseäni lohduttelin..." "Ja uskossasi pysyit Varsankalliollakin?" "Loppuun asti, ja aina siinä uskossa pysyn... siihen uskoon kuolenkin..."
Näytä nyt, että osaat olla kiltti. SYLVI. Elä kiusaa minua. Minä pysyn siinä, mitä olen sanonut. AKSEL. Vai niin? Mutta kuule sitten myöskin, mitä minä sanon. Ellet sinä hyvällä anna minulle suukkosta, niin otan sen väkisen. Ja silloin en tyydykään yhteen enkä kahteen, vaan suutelen sinua siksi, että tulet lauhkeaksi kuin lammas. Uskallapas vaan