United States or Fiji ? Vote for the TOP Country of the Week !
Etkö tahdo tulla isäni luokse? Hän asuu tuossa aivan lähellä. AKSEL. En, tyttöseni! Kyllä minä menen matkoihini, sillä varmaankaan sinä et tullut tänne minun tähteni, Herran haltuun! Kiitoksia kauniista laulustasi. RIITTA. Kas tuopa vasta eriskummainen matkamies. No, nyt hän meni menojaan. Mutta missä Yrjö viipyy? Pitihän meidän täällä tavata toisiamme, että saisimme rauhassa puhella keskenämme.
AKSEL. No, nyt tiedätte sen! AMALIA. Niin, nyt tiedän sen. (Erikseen) Kuinkahan tädit päivittelevät, kun tämän saavat kuulla! (
»Helvi puhui aivan oikein», lausui Arvo. »Ihmisen pitäisi varovasti käyttää kieltänsä, sillä usein hän juuri sillä myrkyttää viattoman sydämen.» »Kyllä sitä käskisi», sanoi Aksel. »Katsokoot etteivät pilaannu. Mutta mihinkä tässä nyt oikeastaan mennään?» »Lukkarille», vastasi Arvo. Lukkarin pihassa oli riippakoivu sekä kaksi suurta pihlajaa ja pihlajien välissä keinulavitsa.
Kuuleppas nyt, eikö tavallisesti aina löydy jonkinlaisia pieniä salaisuuksia näin syntymä- ja nimipäivinä? Onko tämä seikka jotakin uutta sinulle, häh? BERTHA. Mitä! Mitä sinä sanot, Aksel? AKSEL. Olisiko niin kummallista, jos miehesi olisi valmistanut sinulle pienen surpriisin kunniapäivänäsi? Päivä ei ole loppunut vielä, tiedän mä. BERTHA. Mitä kuulen minä!
Mitähän kissimirri sitten tahtoisi? SYLVI. Saako tulla sisään? AKSEL. Ei millään ehdolla. Ei ole aikaa. SYLVI. Pikkuruisen vaan. Hiukan verran, Aksel. Minulla olisi vähän asiaa. AKSEL. Mitä asiaa? Jotakin hirveän tärkeätä, varmaan. SYLVI. Hirveän tärkeätä. AKSEL. Ihanko todella? Ei odotapas. Lupaako pulmunen olla kiltti? SYLVI. Kyllä, hyvin, hyvin kiltti.
Mutta veli Aksel, ällös olko milläsikään. Kun minä kerran rupean oikein tyystin etsimään, niin ehkäpä löydän täältä Taalainmaalta sinulle toisen pienen Kaarinaisen ja vieläpä oikein vanhaa, oivaa lajia. Minä en tarkoita tuommoista, joka antautuu ryssäin tai turkkilaisten ryöstettäväksi, en suinkaan, vaan «Mi loistaa tähden lailla Ain impein joukossa.«
Nyt on metsästysaika juuri käsissä ja metsälammet ovat täynnä sorsia.» »Nuo ikävät jahtimatkat», sanoi patrunessa, »ne minua aina huolestuttavat; lankoni maatilalla on kovin synkkiä metsiä, entä jos vielä eksytte siellä. Aksel ei suinkaan paljon tunne niitä.»
Mutta minä en vaan käsitä, mitä pahaa siinä on, että olen joutunut suurempiin asioihin Hansenin kanssa; onhan se, tietääkseni, aivan luonnollista, koska olemme kumpikin asioitsijoita. BERTHA. Mokomakin asia! Oi, Aksel, kuinka annoit itseäsi semmoiseen viekotella? Etkö ollenkaan minua muistanut hävittäessäsi kortinlyönnissä niin suuren summan? AKSEL. Kortinlyönnissä! Oletko järjiltäsi?
»On», vastasi Flemming hengästyksissään, »kaikki paitsi turkulaiset. Aksel Bure ja majuri Freudenfelt kaatuivat juuri nyt.» Miehiä kaatui yhä enemmän molemmilla puolilla, suomalaisten päällikköjen rivi harveni harvenemistaan, ja viimein täytyi aliupseerin johtaa kolmea rykmenttiä. Häiriö eneni ja väki riensi eri tahoille.
Mitä minä siellä tekisin! Enhän minä edes tanssi. SYLVI. Sinä katselet. Ja sitten sinä puhelet vanhempien herrojen kanssa, ja viet minua puhvettiin tanssien välillä. AKSEL. Hyvä ystävä SYLVI. Aksel kulta, elä nyt kiellä! Minulla kun on niin kova halu. AKSEL. Mutta minullapa ei siihen ole halua ollenkaan, pikku kissimirri. Ja sitä paitsi minä en mitenkään jouda.