United States or Poland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä heräsin siihen, että tätini aivan hiljalleen seisoi vuoteeni vieressä. Minä tunsin sen unessani, niinkuin luulen, että kaikki semmoisia tunnemme. "Rakas Trot", lausui hän, kun avasin silmäni, "minä en malttanut herättää sinua. Mr. Peggotty on täällä; saako hän tulla sisään?" Minä vastasin: kyllä, ja hän ilmestyi pian.
Alkoi jo kylästä huutoja ja hälinää korviin kuulua, mutta sanoja ei eroittanut vielä. Hermoissa vaikutti taas niin kummallinen voipumus, kun pelon ja toivon tunne sydämmessä vaihteli. Koetti kuuloansa teroittaa. Mitä ne huutavat? Saako kuulla hirveän musertavan totuuden, että oma tupa on tulessa, vaiko pelastavan, hurmaavan ilon sanoman, että se olisi jonkun muun?
Insinööri tulee perältä. Insinööri. Antakaa anteeksi! Häiritsenkö teitä, neiti Lyyli? Insinööri! Ei ei suinkaan Ins. Te kirjoitatte jotain? Lyyli Niin, minä tässä vaan Ins. No, saako olla utelias ja kysyä, mitä se on, joka teidän huomiotanne niin kiinnittää? Lyyli. Ei se ole mitään. Kirjoitan vaan eräälle ystävälle. Ins. Kuulkaapas, neiti, tuo ei ole totta. Te ette ole tottunut valehtelemaan.
Tämä asia ei teitä liikuta eikä siinä ole mitään katsomista! puhui hän vilkaisten tunnustusta hakevasti Nehljudofiin, mutta löytämättä tätä tunnustusta hänen silmistään, katsoi vartiosotamieheen. Sotamies taas seisoi syrjässä tarkastellen länttään mennyttä korkoansa, eikä välittänyt ollenkaan polisin pulmista. Joihin asia kuuluu, eivät pidä huolta. Saako ihmisiä näin kiduttaa?
Täytyy itseni olla mukana ja sitten aina kun tulen ruokatarpeita tuomaan, tarkastan rajan. Lähtisin juuri nyt muutamien miesten kanssa ruokavarain hankintaan, mutta kun Aaro ja Timo tietävät olevan edessä ei hyvin kaukana liene enää joen, jossa on lohia, niin tahdon sen nähdä, saako siitä yhtään pataansa. Se olisi herkkua täällä erämaassa.
Mutta saako tietää, mitä sinä sitten teit? Tulin uteliaaksi. SYLVI.. Ahaa, luuletko minua niin tyhmäksi, että sanon? VIKTOR. Sano pois! Minä pyydän niin kauniisti. SYLVI. Kuinka kauniisti? VIKTOR. Pitääkö minun langeta polvilleni? SYLVI. Hyi, ei! Se ei olisi ollenkaan sinun tapaistasi. Niin et tehnyt ennenkään. VIKTOR. Eipä minun ennen tarvinnutkaan pyytää mitään kahta kertaa.
Myöskin kapteenin jyrkkä kielto Kertun tulemisesta sinne tuntui heistä osottavan, että kapteeni itsekin luuli vallankumouksen vielä tulevan. He eivät siis olleet aikoihin huomaavinaankaan, että heidän omat toiveensa uuden vallankumouksen tulosta päivä päivältä yhä enemmän raukesivat. Vihdoin Kerttu ei voinut enää pidättää, vaan kirjotti uudestaan: Saako jo tulla?
Ja kumminkin kuuluu maailmassa olevan paljon enemmän naisia kuin miehiä. ANNA. Muuten saattaisit juuri mennäkin tuonne Ellin luokse. Se sopisi paljon paremmin. Vai niin? Saako luvan kysyä, minkätähden se paremmin sopisi? Minä kysyin, minkätähden se paremmin sopisi? MAUNO. Senkötähden, että sinä olet talontytär, Elli palvelija, niinkuin minäkin? ANNA. Oikein arvattu. Sentähden juuri.
Vaan tahdon ainoastaan julkaista, ett'ei sitä tiedä, kuinka likellä ylkämies ja häät ovat! RENKI. Ahaa, minä ymmärrän! saako onnea toivoa! Noh! Enhän minä ole mitään sanonut. Nyt työhön! Isäntä käski joutua. Neljäs kohtaus. RENKI. Saa nähdä mitä tästäki tullee? ENSIM
Olenko ehkä tehnyt väärin, kun en tähän asti ole tämän enempää ajatellut itseäni vai sanoisinko tulevaisuuttani? Saako ihminen elää toisen hyväksi siinä määrin, että käy kykenemättömäksi sen erikoisen tehtävän täyttämiseen, johon tuntee kutsumusta? Eikö ole olemassa oikeutettua itsekkäisyyttä, sellaista, jota voi sanoa henkiseksi itsensä säilytys-vietiksi?