United States or Russia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kapteeni oli saanut päähänsä, että minut oli innostutettava pienviljelykseen ainakin sen verran, että kykenisin kirjoittamaan siitä hänen aatteidensa mukaisesti. Sitä varten hän tahtoi viedä minut katselemaan rakenteella olevia mallitilojaan m.m. Viitasaarelle. Jotta minä varmasti ja halukkaasti lähtisin retkelle, oli siellä myöskin kalastettava ja minä voisin oppia onkimaan lohia.
"Me saatoimme vaihtaa vain muutaman sanan keskenämme. "Pitkäparrat seisoivat rannalla katsellen minua. "Prokopius on lähettänyt sinulle seitsemän kirjettä, mitkä salaa, mitkä julkisesti, mutta ne eivät ole saapuneet käsiisi. "Siksi hän valitsi kahdeksanneksi sanansaattajaksi tämän orjan. "Ensi yönä hän aikoo tuulastaa lohia. "Samalla hän antaa minulle Prokopiuksen kirjeen.
Hän niissä koskissa tietää jokahisen kiven kolonkin, ei ainoastaan venheväylät, sillä hän on kaiken ikänsä joka syksy puurajastanut siellä lohia tuohustaen." "Vai niin. No sepä hyvä!
Ulompana on halibut'ia mainion hyvää kalaa, jota edes jonkun verran pyydetään. Kesällä kuuluu tulevan lohia, ettei vene sekaan mahdu. AVIOLIITTO JA IJ
Suu puhuu, nokka tohajaa, eipähän äly haitanne, sanoi Väinö heittäen kalansa nuotion luo. Se puhuu sitä, että hän ei ole ikänään nähnyt näin komeita lohia, sanoi valtion herra. Volgan lohien sanoo olevan harmaampia ja pitempirunkoisia. Niissä ei ole ollenkaan tuota hopealle välkähtelevää kauneutta.
Sitten tyyntä suvantoa, jossa lohia ponnahteli ilmaan, jossa musta, tervankarvainen vesi suurina häränsilminä pyöriskeli, kuljettaen venettä tasaisesti, mutta nopeasti uusiin kuohuihin. Yht'äkkiä kohoo korkea silta virran käänteessä eteen.
Soudamme aamun yhä valjetessa majapaikkaan, väsyneinä, haukotellen ja väliin haikeita lauluja hyräillen. Jaa, en minä ole mitään muuta luvannut, kuin että lohia on ja sen lupauksen olen täyttänyt. Olet, kiitos lohia on, vaikkei niitä saa. Huomisessa laivassa minä lähden. Minne? Jonnekin, jossa lohia ei ole, mutta josta niitä saa. Idiootti!
"Kas niin! olin juuri unohtamaisillani valmistaa ongen siimaa huomiseksi. Jörgen, sinä saat tänä iltana lähteä kauppiaan luo... Saatte nähdä kuinka me siellä pyydämme lohia", sanoi kapteeni, kääntyen Grip'iin. "Ohhoh." huokasi hän, astuessaan kotiin päin. "Nyt minua oikein haluttaa päästä tuntureille... Minä palaan sieltä aina kolme, neljä leiviskää keveämpänä!"
Päätimme, hän, eräs kolmas henkilö ja minä, että seuraavana kesänä lähdemme sinne onneamme koettamaan. Lähestyessämme »Heinävesi»-laivalla Savonlinnasta päin matkamme määrää kuvaili toveri vielä kerran innostunein elein ja haltioitunein ilmein edellisenä kesänä sinne tekemäänsä matkaa. »Sitä minä en voi taata, saammeko me sieltä mitään, mutta sen minä voin taata, että siellä on lohia.
Hätä ei ole tämän näköinen. Mutta eiköhän siinä Kuurtajanjoessa liene lohia, sehän on melko suuri joki, sanoi vankilan päällikkö. Tuli puhe lohista. Mikko oli pohjolan-matkoillaan tullut siinä asiassa hyväksi asiantuntijaksi. Kuuluu siinä järvilohia olevan, mutta kun minulla ei ole mitään pyydystä, niin pysyvät lohet niinkuin muutkin kalat siellä missä ovat, sanoi Mikko alakuloisesti.